Tampereen raitiotie

Tampereen raitiotie rakennetaan kahdessa vaiheessa.

Raitiotien osa 1 toteutettiin vuosina 2017–2021. Ensimmäinen osa sisältää raitiotien radat ja pysäkit Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselta sairaalalta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle. Lisäksi on rakennettu varikko Hervantaan.

Osaa 1 rakennettiin kuudessa lohkossa: keskusta, Hatanpään valtatie, Kaleva, Hervannan valtaväylä, Hervanta ja varikko.

Liikennöinti ensimmäisellä osalla alkoi 9.8.2021

Raitiotien osa 2 sisältää osuuden Pyynikintorilta Lentävänniemeen Santalahden, Hiedanrannan ja Niemenrannan alueiden kautta. Osa 2 on suunniteltu rakennettavaksi vaiheittain siten, että osuus Pyynikintori-Santalahti on valmis ja liikenne voidaan aloittaa vuonna 2023.

Osuudella Santalahti-Lentävänniemi rakentaminen alkaa keväällä 2022. Tämän osuuden rakentamisen ehtona oli, että Näsijärven täyttöön liittyvät lupakysymykset ratkaistaan ennen rakentamisen alkua. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi joulukuussa 2021 Näsijärven täyttölupaa koskevan valituksen. Santalahti–Lentävänniemi-osuuden on tavoitteena olla valmis vuonna 2024, jolloin myös raitioliikenne Lentävänniemeen voisi alkaa. Aikataulu tarkentuu kun Näsijärven täyttötyö etenee.

Osan 2 rakentamislohkot ovat Santalahti, Hiedanranta ja Lentävänniemi.

Tampereen raitiolinjaston pituus on yhteensä noin 24 km.

Raitiotie sujuvoittaa arkea

Raitioliikenne osalla 1 alkoi 9.8.2021. Kuvassa koeajoja Hatanpään valtatiellä heinäkuussa 2021. Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereelle rakennetaan raitiotie sujuvoittamaan arkea sekä tukemaan kaupungin kasvua ja kehitystä. Raitiotie tulee palvelemaan joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia ja kaupungin voimakkaita kasvusuuntia. Raitiotie on turvallinen, luotettava ja helppokäyttöinen kulkutapa kaikille ikäryhmille, ja sillä matkustaminen on esteetöntä. Lisätietoa raitiotiestä ja Tampereen raitiovaunusta Tampereen kaupungin ja Tampereen Ratikan sivuilta. Ratikan liikennöinnistä tietoa löytyy Nyssen sivuilta.

Raitiotien varrelle voidaan sijoittaa uusia asuinalueita, sillä se houkuttelee lähelleen palveluita ja työpaikkoja. Katu- ja kaupunkiympäristön viihtyisyys lisääntyy, kun kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset paranevat ja liikenteen aiheuttamat melu, pöly ja tärinä vähenevät.

Raitiotien liikennesäännöistä, liikennevalojen toiminnasta ja monesta muusta Ratikkakaupungin liikenneturvallisuuteen liittyvästä asiasta löytyy tietoa Tampereen Ratikan sivuilta. Sieltä voi myös ladata erilaisia  liikenneturvallisuusmateriaaleja käyttöön.

Raitiotie tarjoaa asukkaille uuden sujuvan liikkumismahdollisuuden. Se yhdistää kodit, koulut, työpaikat ja palvelut.

Raitiotie rakennetaan kahdessa vaiheessa

Tampereen raitiotie rakennetaan kahdessa vaiheessa. Osa 1 (Pyynikintori-Hervanta, Tays-Hatanpään valtatie) toteutettiin vuosina 2017–2021.

Osa 2 on suunniteltu rakennettavaksi vaiheittain siten, että osuus Pyynikintori-Santalahti on valmis ja liikenne voidaan aloittaa vuonna 2023.

Osuuden Santalahti-Lentävänniemi rakentaminen alkaa keväällä 2022. Tämän osuuden on tavoitteena olla valmis vuonna 2024, jolloin myös raitioliikenne Lentävänniemeen voisi alkaa. Aikataulu tarkentuu, kun Näsijärven täyttötyö etenee.


Tampereen raitiotien suunnittelee ja rakentaa Raitiotieallianssi

Raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajaosapuolet NRC Group Finland Oy, Sweco Finland Oy, YIT Suomi Oy ja AFRY Finland Oy.

Allianssimallissa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tilaaja ja palvelutuottajat yhdessä yhteisellä allianssiorganisaatiolla.

Raitiotieallianssi suunnittelee ja rakentaa raitiotien ja varikon. Tampereen kaupunki vastaa raitiovaunujen hankinnasta ja joukkoliikennejärjestelmän suunnittelusta.

Raitiotien osa 1 rakennettiin syyskuussa 2016 valmistuneen toteutussuunnitelman mukaisesti. Toteutussuunnitelmassa kuvataan raitiotien osan 1 rakentaminen ja tavoitekustannus.

Tampereen kaupunki on laatinut lisäksi osalle 1 raitiotien vaikutusten arviointiraportin. Raportissa arvioidaan raitiotiehankkeen taloudellista kannattavuutta ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä raitiotien rakentamisen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.

Raitiotien osa 2 rakennetaan kesäkuussa 2020 valmistuneen toteutussuunnitelman mukaisesti. Myös osasta 2 on laadittu vaikutusten arviointiraportit.

Palvelulupaus rakentamisajalle
Lupaamme, että
  • rakennamme Tampereelle uuden ylpeydenaiheen
  • mahdollistamme liikkumisen työn aikana
  • huolehdimme palvelujen saavutettavuudesta
  • otamme huomioon yritystoiminnan tarpeet
  • viestimme avoimesti
  • toimimme kustannustehokkaasti
  • varmistamme turvallisuuden työmaalla ja sen vaikutuspiirissä
  • kannamme vastuumme ympäristöstä
  • tarjoamme mahdollisuuksia työhön ja oppimiseen
  • teemme yhteistyötä kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi
  • kuuntelemme palautetta ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti
Toivomme
  • rakentavaa yhteistyötä
  • ymmärrystä rakentamisen aiheuttamille häiriöille

Luotettavaa ja esteetöntä matkantekoa

Raitiovaunut kulkevat päiväsaikaan 7,5 minuutin vuorovälein. Keskustassa vuoroväli on 3–4 minuuttia. Vaihtopysäkeillä voi siirtyä bussista raitiovaunuun katetun laiturin yli ilman kynnyksiä ja kadun ylittämisen tarvetta.

Tampereen raitiotien pysäkit ja linjasto

Raitiovaunuilla on yhteisiä kaistoja bussien ja/tai henkilöautojen kanssa osalla 1 Hämeenkadulla, Insinöörinkadulla ja Tekunkadulla. Osalla 2 näitä ns. sekaliikenneosuuksia on Sepänkadulla ja Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymässä. Raitiolinjan länsipäässä sekaliikenneosuuksia on Federleynkadulla Niemenvainionkadulle asti. Tämän jälkeen raitioliikenne Federleynkadulla kulkee sekaliikennekaistalla, mutta katu toimii joukkoliikennekatuna eli Ratikka kulkee bussien ja taksien kanssa samoilla kaistoilla Niemenrannanaukiolle asti. Kehyskatu on pääsääntöisesti sekaliikennekatua. Lielahdenkadun päässä raitiotien toinen raide sijaitsee omalla kaistalla ja toinen sekaliikennekaistalla. Muilla osuuksilla raitiovaunut kulkevat omilla kaistoillaan. 

Raitiovaunun liikennöinnin keskinopeus on 19–22 km/h ja suurin liikennöintinopeus on 70 km/h, mikä on mahdollista Hervannan valtaväylän rinnalla omalla kaistalla ajettaessa. Lisätietoa raitioliikenteestä, liikenneturvallisuudesta ja vaunuista löytyy Tampereen Ratikan sivuilta.