Usein kysytyt kysymykset

Tällä sivulla on koottuna usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Jos kysymykseesi ei löydy vastausta, ota yhteyttä.



Yöllä ei pääsääntöisesti saa tehdä töitä keskusta-alueella, jossa koneellinen rakennustyö on rajattu välille 7-18 ja kaikki työt klo 7-22. Tällä hetkellä työt on järjestelty kustannustehokkaimmalla tavalla. Joitakin töitä tehdään tietyissä vaiheissa myös yöaikaan, jotta liikennettä häiritään mahdollisimman vähän. Työvuorot ovat kesällä useassa paikassa normaalia pidempiä eli työskentelemme esimerkiksi ma-to klo 6.15-17.15 ja pe klo 06.15-13.45. Aamun rauhallinen tunti ennen ruuhkaliikenteen käynnistymistä on hyvä työmaan päivän töiden järjestelyihin ja materiaalien tuontiin.

 

Raitiotietä rakennetaan myös öisin – kun työt sitä vaativat

Kadut rakennetaan vaiheittain valmiiksi ja työt tehdään aina kadun pintaan asti. Eli suljettu katuosuus valmistuu kerralla ja lopulta osaset liittyvät toisiinsa yhtenäiseksi raitiotieverkoksi. Katu tulee olemaan sen aikaa käytössä, kun siinä ei tehdä rakentamistöitä.

Liittymäalueet, kuten esimerkiksi risteykset, ovat kuitenkin haastavampia, mutta niissäkin työt koetetaan rytmittää niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle.

Kiskot ovat työn näkyvin osuus, mutta työmailla tehdään muitakin töitä, kuten esimerkiksi johto- ja putkisiirtoja sekä hulevesialtaita.

Työalueet pyritään pitämään pieninä, jotta eri kulkumuodoille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ja kaikki kulkumuodot voivat liikkua työmaa-alueiden läheisyydessä. Suuri työmaa-alue yhdessä kohdassa aiheuttaisi käytännössä koko kadun sulkemisen ja aiheuttaisi myös enemmän haittaa alueen asukkaille, toimijoille, yrityksille ym.

Ensimmäisessä vaiheessa on tehty johtokaivantoja ja siirretty johtoja ja putkia pois tulevan radan alta. Sen jälkeen päästään tekemään varsinaista ratatyötä eli kaikki raitiotien vaatimat kerrosrakenteet, kiintolaatta, kiskot ja pintarakenteet tehdään valmiiksi asti työalueeksi rajatulla alueella. Raitiotien sähköratarakenteet asennetaan myöhemmin. Raitiotie rakentuu osista, jotka neljän vuoden rakennusaikana liitetään vaiheittain toisiinsa.

Monessa kohdassa koko raitiotien rakenne lukuunottamatta sähkörakenteita, tehdään heti valmiiksi, kuten esimerkiksi Hämeenkatu.

Työt eivät syyttä ”seiso” vaan osa työvaiheista on sellaisia, että on odotettava ennen kuin voidaan siirtyä seuraavaan,  esimerkiksi valujen pitää kuivua, jolloin työmailla ei voida tehdä muita töitä samanaikaisesti.

Vaihdot ovat ajallisesti synkronoituja, eli bussi ja raitiovaunu ovat vaihtopysäkillä samaan aikaan. Katutilaratkaisujen salliessa raitiovaunu ja bussi käyttävät samaa pysäkkiä ja mahdollisesti samaa laituria niin, että vaihto tapahtuu kävelemällä laiturin yli vaunusta toiseen. Tällaisia helppoja vaihtokokemuksia on tulossa esimerkiksi Vieritielle Taysin alueelle, Rieväkadulle Kalevaan ja Insinöörinkadulle Hervantaan.

Havainnekuva Vieritien vaihtopysäkistä.

Allianssi on yhteistoimintamalli, missä tilaaja sitouttaa toteuttajat, rakentajat ja suunnittelijat mahdollisimman aikaisessa hankkeen vaiheessa mukaan. Allianssimalliin liittyy mm. kannustinjärjestelmä, Big Room -toiminta ja allianssin johtoryhmän yhteisten päätösten periaate. Allianssihankkeessa huolet, riskit ja onnistumiset ovat suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaajan, tässä tapauksessa Tampereen kaupungin, kesken yhteisiä.

Tampereen raitiotien ratainfra ja varikko toteutetaan allianssimallilla, koska se tuottaa luotettavan kustannusarvion jo suunnitteluvaiheessa. Allianssimallissa urakoitsijat olivat mukana suunnittelussa koko kehitysvaiheen ajan, joten todellinen toteutuskustannus saatiin jo ennen raitiotien rakentamispäätöstä. Urakoitsijat sitoutuvat allianssisopimuksessa yhdessä määritettyyn tavoitekustannukseen.  Allianssimalli on hyvä valinta Tampereen raitiotien toteutusmalliksi kustannusten kannalta, sillä se kannustaa tavoitekustannusten alitukseen, koska mahdollinen ylitys heikentäisi urakoitsijoiden katetta.

Työn laadun kannalta allianssimallin etu on, että sopimuksen mukainen tavoitekustannus on sitova tarjous, joka perustuu tilaajan ja palveluntuottajien yhdessä sopimiin tavoitteisiin ja laatutasoon. Jos sovittua laatua ei saada sitovalla hinnalla, niin palveluntuottajat osallistuvat katteellaan kustannusylitykseen.

Tampereen raitiotien rakentamiselle on useita syitä. Tampereen kaupunki kasvaa yli 2 000 asukkaalla vuosittain ja kaupunkiseutu runsaalla 4 000 asukkaalla. Tampereen kaupunki ja kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet valtion kanssa, että yhdyskuntarakenteen hajautumista pyritään hallitsemaan täydennysrakentamisella erityisesti joukkoliikenteen vahvojen runkoyhteyksien varrelle. Raitiotien rakentamisella tavoitellaan tehokasta joukkoliikennejärjestelmää, jolla tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta. Samalla parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi nykyisestä. Kaupungin keskusta on jo nykyiselläänkin ruuhkautunut busseista, eikä kapealle kannakselle sovi enempää bussiliikennettä. Raitiotien varrelle voidaan sijoittaa uusia asuinalueita ja se houkuttelee lähelleen palveluita ja työpaikkoja.

Raitiotie on luotettava valinta. Se on toimintavarma erilaisissa sääolosuhteissa ja se kulkee aikataulussaan pääosin omalla kaistallaan. Raitiotie on turvallinen ja helppokäyttöinen järjestelmä kaikille ikäryhmille ja sillä matkustaminen on esteetöntä. Katu- ja kaupunkiympäristön viihtyisyys nousee, kun edellytykset kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle paranevat ja liikenteen aiheuttamat melu, pöly ja tärinä vähenevät.

Tampereen raitiotien hyödyistä ja tehdyistä selvityksistä löytyy parhaiten tietoa Tampereen kaupungin sivuilta.

 

Keskimääräinen pysäkkiväli on tilastoarvo, joka on laskettu suunnitelman raidepituudesta ja pysäkkien lukumäärästä. Lyhimmillään pysäkkiväli on keskusta-alueilla, esimerkiksi Hämeenkadulla noin 200 metriä. Toisaalta Hervannan valtaväylällä on yli kilometrin pysäkkiväli. Eurooppalaisista kaupungeista saadun kokemuksen sekä kävely- ja ajoajan optimoinnin perusteella raitioteiden pysäkkivälit kaupunkialueella ovat yleensä 450–600 metriä.

Kyllä. Maailmalla on raitioteitä vaikeammissakin talviolosuhteissa kuin Tampere. Tällaisia ovat esimerkiksi useat Norjan, Ruotsin ja Venäjän raitiotiet. Myös useat Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan raitiotiekaupungit ovat samantapaisia talvikaupunkeja kuin Tampere.

Talven sääolot, pakkanen ja lumi, eivät ole merkittävimpiä ongelmia raitiovaunuille, eivätkä ne juurikaan vaikuta raitiovaunun toimintaan. Talvella raitioliikenteelle voi aiheutua ongelmia haitoista, joita talvi aiheuttaa autoilulle. Tällaisia ongelmia ovat kinosten vuoksi liian lähelle raidetta pysäköidyt autot sekä autojen raitiotievaihteisiin pakkaama lumi. Nämä haitat vältetään pääosin erottamalla raitiotieliikenne muusta ajoneuvoliikenteestä omille kaistoilleen.

Raitiotien rakentaminen tulee aiheuttamaan jonkin verran häiriötä bussiliikenteelle Hämeenkadulla. Rakentaminen etenee kortteliväleittäin. Rakentamisvaihe on suunniteltu siten, että Hämeenkadulla on aina käytössä  yksi kaista neljästä. Työn alla oleva kortteliväli ajetaan joko käyttäen vuorotellen käytettävissä olevaa kaistaa tai sitten toisen suunnan bussiliikenne on poikkeusreitillä.

Tietyt työvaiheet saattavat vaatia väliaikaisesti Hämeenkadun katkaisemista työmaan kohdalta. Nämä työvaiheet voidaan ajoittaa hiljaiseen liikenneaikaan tai yöaikaan ja niiden kesto vaihtelee muutamasta minuutista useampiin tunteihin. Pääsääntöisesti kuitenkin bussiliikenne toimii rakentamistöiden ajan.

Raitiotien rakentaminen ei esimerkiksi merkittävästi vaikuta Keskustorin nykyisen bussiterminaalin toimintaan. Hämeenkadun linja-autopysäkkien järjestelyihin tulee muutoksia raitiotien rakentamistyön aikana. Työnaikaiset järjestelyt bussipysäkkien kohdalla on suunniteltu huolellisesti.

Lisää Hämeenkadun rakentamisesta voi lukea täältä.

 

 

Raitiovaunussa on linja-autoa enemmän matkustajapaikkoja ja se pystyy tehokkaampana joukkoliikennevälineenä kuljettamaan suuria ihmisvirtoja edullisemmin tiiviin kaupunkirakenteen alueella, kuten Hervanta–keskusta–Lentävänniemi-välillä sekä keskussairaalan ja keskustan välillä. Nykyisen kaltaisella bussijärjestelmällä on tehokasta toimia muilla alueilla.

Raitiotiejärjestelmän kuljetuskapasiteettia on mahdollista lisätä edullisesti mm. maankäytön tehostuessa näillä alueilla. Suuren kuljetuskapasiteetin ansiosta raitiotiepysäkkien välittömän vaikutusalueen ulkopuolisia alueita on mahdollista kytkeä raitiotiejärjestelmään liityntäliikenteen avulla ja parantaa täten joukkoliikenteen palvelutasoa myös muilla alueilla.

Raitiotievyöhykkeellä on maankäytön kehityskohteita, joissa raitiotiehen perustuvalla laadukkaalla joukkoliikennejärjestelmällä voidaan uskottavasti vaikuttaa näiden uusien alueiden asukkaiden ja työntekijöiden kulkutapavalintaan ja rakentaa näitä alueita vähemmän henkilöautoiluun perustuvaksi mm. pysäköintinormistoa keventäen.

Raitiovaunun, bussin ja henkilöauton kapasiteettivertailu.

Paasikiventien reitin vahvuutena on muusta ajoneuvoliikenteestä erillinen nopea osuus. Raitiotie kannattaa rakentaa mahdollisimman suurelta osin erilleen muusta liikenteestä. Tällä varmistetaan liikenteen ruuhkautuessa esim. liikenneonnettomuuden takia raitiovaunujen liikennöinnin sujuminen. Paasikiventien reitillä autoliikenteen kanssa yhteistä sekaliikennekaistaa on rakennettava vain Rantatie-kadun osuudelle. Tällä osuudella liikennemäärät ovat kuitenkin merkittävästi pienemmät kuin Pispalan valtatiellä. Riski liikenteen ruuhkautumiseen Pispalan valtatiellä on suuri, ja poikkeustilanteissa ruuhka Pispalan valtatiellä voisi haitata raitiotieliikennettä merkittävästi.

Kaupungin vuonna 2014 ostamaa Lielahden tehdasaluetta, Hiedanrantaa, kehitetään merkittävänä uutena asuinalueena. Alue on paremmin saavutettavissa Paasikiventietä pitkin. Lisäksi Paasikiventiellä kulkevalla raitiotiellä voidaan palvella Näsijärven ranta-alueen mahdollista täydennysrakentamista Pölkkylänniemen ja Lielahden tehdasalueen välillä.

Pispalan valtatien ja Pohjanmaantien kautta kulkeva raitiotiereitti tutkittiin aikaisemmin, mutta vaihtoehdosta luovuttiin 2013, koska siinä olisi menetetty Paasikiventien reitin vahvuudet.

Raitiotie on ympäristöystävällinen ratkaisu, sillä se on vähäpäästöinen, energiatehokas ja hiljainen. Raitiovaunut saavat kulkuvoimansa sähköstä. Raitiotien edulliset käyttökustannukset ja matalat elinkaarikustannukset tekevät siitä taloudellisesti kannattavan sijoituksen.

Tampereelle rakennetaan raitiotie keskustan, Hervannan, yliopistollisen keskussairaalan ja Lentävänniemen välille. Nämä ovat tällä hetkellä joukkoliikenteen ruuhkaisimmat osuudet ja myös kaupungin voimakkaat kasvusuunnat. Ensin rakennetaan kaksihaarainen rata keskustan ja Hervannan sekä keskustan ja TAYS:in alueen välille.

Lisää tietoa täällä.

 

Raitiotien ensimmäisen osan linjasto ja matka-ajat.

Lisää tietoa reitistä ja liikennöinnistä täältä.

Joukkoliikenne, taksit ja jakeluliikenne pystyvät käyttämään Hämeenkatua rakennusprojektin ajan, mutta yksityisautoilua joudutaan rajoittaa. Hämeenkadun itäpäässä yksityisautoilu ei ole sallittua kesäkuusta 2017 alkaen.

Rakentamisen edetessä Hämeenkadulle tehdään väliaikaisia kaista ja jalkakäytäväratkaisuja, joiden ansiosta liikenne ei tule olemaan poikki kokonaan minkään rakennusvaiheen aikana.

Lisää Hämeenkadun rakentamisesta voi lukea täältä.