Tampereen raitiotie

Raitiotien osa 1 toteutettiin vuosina 2017–2021. Ensimmäinen osa sisältää raitiotien radat ja pysäkit Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselta sairaalalta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle. Lisäksi on rakennettu varikko Hervantaan.

Osaa 1 rakennettiin kuudessa lohkossa: keskusta, Hatanpään valtatie, Kaleva, Hervannan valtaväylä, Hervanta ja varikko.

Liikennöinti ensimmäisellä osalla alkoi 9.8.2021

Raitiotien osa 2 sisältää osuuden Pyynikintorilta Lentävänniemeen Santalahden, Hiedanrannan ja Niemenrannan alueiden kautta. Osa 2 suunniteltiin rakennettavaksi vaiheittain siten, että osuus Pyynikintori-Santalahti valmistui ja liikenne aloitettiin 7.8.2023.

Osuudella Santalahti-Lentävänniemi rakentaminen alkoi keväällä 2022. Tämän osuuden rakentamisen ehtona oli, että Näsijärven täyttöön liittyvät lupakysymykset ratkaistaan ennen rakentamisen alkua. Tampereen kaupungin urakkana toteutettu Näsisaaren täyttötyö valmistui etuajassa marraskuun 2022 lopussa. Näsisaareen rakennetut painopenkereet esikuormittavat pohjamaata raitiotielinjan alta, ja koska painumat etenivät suunnitellusti, voi Raitiotieallianssi aloittaa Näsisaaren siltatyöt maaliskuussa 2023. Näsisaareen rakennetaan kolme siltaa: kaksi siltaa raitiotietä varten ja yksi silta autoliikenteelle. Kaikilla silloilla on myös jalankulku- ja pyöräväylät. Ensimmäiseksi rakennetaan saareen itäpuolelta johtavaa Pölkkylänsiltaa. Näsisaaren täytön painuma-aika on noin vuoden verran, mutta Näsisaaren siltatöitä voitiin aloittaa, koska siltarakenteet tulevat paaluille. Töiden alkaessa suunnitellusti on raitioliikenteen aloittaminen Lentävänniemeen mahdollista vuoden 2025 alussa.

Osan 2 rakentamislohkot ovat Santalahti, Hiedanranta ja Lentävänniemi. Tampereen raitiolinjaston pituus osilla 1 ja 2 on yhteensä noin 24 km.

Raitioliikenne Tampereella

Tampereen raitiotiejärjestelmästä vastaa Tampereen Ratikka. Ratikan liikennöinnistä tietoa löytyy Nyssen sivuilta.

Raitiotien liikennesäännöistä, liikennevalojen toiminnasta ja monesta muusta Ratikkakaupungin liikenneturvallisuuteen liittyvästä asiasta löytyy tietoa Tampereen Ratikan sivuilta. Sieltä voi myös ladata erilaisia  liikenneturvallisuusmateriaaleja käyttöön.

Raitiotien ensimmäiset linjat rakennetaan kahdessa vaiheessa

Tampereen raitiotien ensimmäiset linjat rakennetaan kahdessa vaiheessa. Osa 1 (Pyynikintori-Hervanta, Tays-Hatanpään valtatie) toteutettiin vuosina 2017–2021.

Osa 2 on suunniteltu rakennettavaksi vaiheittain siten, että osuus Pyynikintori-Santalahti on valmis ja liikenne voidaan aloittaa 7.8. 2023.

Osuuden Santalahti-Lentävänniemi rakentaminen alkoi keväällä 2022. Tampereen kaupungin urakkana toteutettu Näsisaaren täyttötyö valmistui etuajassa marraskuun lopussa. Näsisaareen rakennetut painopenkereet esikuormittavat pohjamaata raitiotielinjan alta, ja koska painumat ovat edenneet suunnitellusti, voi Raitiotieallianssi aloittaa Näsisaaren siltatyöt maaliskuussa 2023 . Ensimmäiseksi rakennetaan saareen itäpuolelta johtavaa Pölkkylänsiltaa. Näsisaareen rakennetaan kaikkiaan kolme siltaa: kaksi siltaa raitiotietä, jalankulkua ja pyöräilyä varten sekä yksi silta autoliikenteelle. Näsisaaren täytön painuma-aika on noin vuoden verran, mutta Näsisaaren siltatöitä voidaan aloittaa, koska siltarakenteet tulevat paaluille.

Tampereen raitiotien ensimmäiset linjat suunnittelee ja rakentaa Raitiotieallianssi

Raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajaosapuolet NRC Group Finland Oy, Sweco Finland Oy, YIT Infra Oy ja AFRY Finland Oy.

Allianssimallissa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tilaaja ja palvelutuottajat yhdessä yhteisellä allianssiorganisaatiolla.

Raitiotieallianssi suunnittelee ja rakentaa osien 1 ja 2 raitiotien ja varikon Hervantaan. Tampereen kaupunki vastaa raitiovaunujen hankinnasta ja joukkoliikennejärjestelmän suunnittelusta.

Raitiotien osa 1 rakennettiin syyskuussa 2016 valmistuneen toteutussuunnitelman mukaisesti. Toteutussuunnitelmassa kuvataan raitiotien osan 1 rakentaminen ja tavoitekustannus.

Tampereen kaupunki on laatinut lisäksi osalle 1 raitiotien vaikutusten arviointiraportin. Raportissa arvioidaan raitiotiehankkeen taloudellista kannattavuutta ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä raitiotien rakentamisen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.

Raitiotien osa 2 rakennetaan kesäkuussa 2020 valmistuneen toteutussuunnitelman mukaisesti. Myös osasta 2 on laadittu vaikutusten arviointiraportit.

Raitiotie osana kaupungin liikenneverkkoa

Raitiovaunuilla on yhteisiä kaistoja bussien ja/tai henkilöautojen kanssa osalla 1 Hämeenkadulla, Insinöörinkadulla ja Tekunkadulla. Osalla 2 näitä ns. sekaliikenneosuuksia on Sepänkadulla ja Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymässä. Raitiolinjan länsipäässä sekaliikenneosuuksia on Federleynkadulla Niemenvainionkadulle asti. Tämän jälkeen raitioliikenne Federleynkadulla kulkee sekaliikennekaistalla, mutta katu toimii joukkoliikennekatuna eli Ratikka kulkee bussien ja taksien kanssa samoilla kaistoilla Niemenrannanaukiolle asti. Kehyskatu on pääsääntöisesti sekaliikennekatua. Lielahdenkadun päässä raitiotien toinen raide sijaitsee omalla kaistalla ja toinen sekaliikennekaistalla. Muilla osuuksilla raitiovaunut kulkevat omilla kaistoillaan. 

Raitiovaunun liikennöinnin keskinopeus on 19–22 km/h ja suurin liikennöintinopeus on 70 km/h, mikä on mahdollista Hervannan valtaväylän rinnalla omalla kaistalla ajettaessa. Lisätietoa raitioliikenteestä, liikenneturvallisuudesta ja vaunuista löytyy Tampereen Ratikan sivuilta.