Raitiotie alkaa vihertää – Tampereelle maailman pohjoisimpia nurmiratoja


Tampereen raitiotien ensimmäiselle osalle (keskusta–Hervanta–Tays) rakennetaan maailman pohjoisimpia nurmirataosuuksia. Kaupunkilaiset saavat uutta viherympäristöä eli nurmirataa yhteensä noin 2,2 kilometriä. Nurmirataa tulee neljälle kadulle: Kalevaan Sammonkadulle, Teiskontielle ja Tekunkadulle sekä Hervantaan Hermiankadulle. Perjantaina 15. kesäkuuta aloitetaan nurmen kylvö Sammonkadulla koerakenteisiin, joiden perusteella tehdään lopullinen päätös valittavasta nurmiratavaihtoehdosta.

– Nurmiradan toteuttaminen Tampereelle ja Suomen olosuhteisiin testataan koerakenteilla, joihin kylvetään kaikkiaan 12 erilaista nurmisiementen ja kasvualustojen yhdistelmää, kertoo Malla Sipilä, joka on tutkinut nurmiradan kasvuolosuhteita diplomityössään Raitiotieallianssille.

Suomen ilmasto-olosuhteet poikkeavat muista yhtenäistä nurmipintaa käyttävistä raitiotiemaista, joten nurmi- ja kasvualustavaatimuksetkin ovat erilaisia. Koerakenteiden avulla tutkitaan erilaisia olosuhteita nurmen kasvulle sekä uusien kasvualustamateriaalien toimivuutta. Lisäksi arvioidaan eri testinurmien talvehtimiskestävyyttä.

Nurmirata lisää kaupungin viherympäristöä ja viihtyvyyttä

Viherraiteilla on tutkitusti monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Ne lisäävät viherympäristön määrää ja kaupunkiympäristön viihtyvyyttä, joilla on sekä sosiaalisia että psykologisia hyötyjä ihmisille. Viher-ja nurmiraiteet myös pidättävät ja suodattavat sade- ja hulevesiä ja liikenteen päästöjä, sitovat katupölyä sekä vähentävät tärinää ja melua.

– Tampereen kaupunki on halunnut raitiotiehankkeen yhteydessä parantaa katuviherympäristöä lisäämällä viheralueita nurmiradan muodossa ja sen myötä ylläpitää hyvää kaupunkikuvaa sekä asuinympäristöjen viihtyisyyttä, ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki Tampereen kaupungilta painottaa.

Viherrata sopii erityisesti alueille, jossa väylää ei tarvita muun liikenteen käyttöön. Esimerkiksi Sammonkadulla raitioliikenne kulkee kadun keskellä omalla väylällään, kun auto-ja bussiliikenne kulkevat kadun sivuilla.

– Viherraide on raitiotiekaista, jonka pinnassa on kasvillisuutta. Tampereelle valittu nurmirata on viherraidetta, jossa on nurmipinta. Käytännössä nurmirata on siis kiintoraide, jonka pinta on nurmea. Valmiin nurmen pinta vaihtelee kiskon pinnan tasolta hieman kiskon pinnan yläpuolelle, Malla Sipilä selventää.

Tampereen nurmirata pioneerihanke

Tampereelle toteutettava nurmirata on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Missään muualla ei pohjarakenteissa käytetä routalevyä, kun taas Suomen olosuhteissa routalevyä tarvitaan radan routimisen ehkäisemiseksi. Tämä tuo omat haasteensa nurmiradalle.

Nurmiradan koerakenteet tehdään Sammonkadun puoliväliin kahdelle erilliselle kiintoraidelaatalle kahdeksan metrin osuuksina, yhteensä noin 50 metrin matkalle.

– Koerakenteissa testataan muun muassa eri kasvualustojen ja nurmisiementen yhdistelmiä sekä kasvualustan paksuutta. Myös nurmiradan kastelutarpeiden ja kuivatusjärjestelmän arviointi on Tampereella merkittävässä roolissa, Malla Sipilä selvittää.

Tampereen raitiotien nurmiradan kiintolaatat rakennetaan tänä ja ensi vuonna. Kasvualustat puolestaan rakennetaan ja nurmet kylvetään ensi tai seuraavana vuonna kun saadaan tuloksia sopivimmasta nurmi-ja kasvualustayhdistelmästä.

 

Sammonkadun tulevaa nurmirataa havainnekuvana
Sammonkadun tulevaa nurmirataa havainnekuvana

Viherraiteet suosittuja raitiotiekaupungeissa

Viherraiteiden käyttö on maailmalla yleistymässä niiden positiivisten vaikutusten vuoksi. Erityisen paljon viherraidetta käytetään Euroopassa.

– Suomeen on vaikea tuoda valmiita malleja muualta, koska lähes kaikilla raitiotiekaupungeilla ja -mailla on omanlaisensa rakenneratkaisut eikä viherraiteesta ole olemassa valmiita tyyppiratkaisuja, Malla Sipilä kertoo. – Monella valmistajalla on omat viherraideratkaisut ja myös hyvin erilaisia kuivatus- ja kasvillisuusratkaisuja on käytössä, hän jatkaa.

Helsingin raitiotien viherraideosuudet on toteutettu nurmikivinä, joka on rakenteeltaan erilaista kuin Tampereen tuleva nurmirata. Tampereen nurmiradan olosuhteita ja mahdollisuuksia on ennen koekylvöjä tutkittu myös Tampereen teknillisen yliopiston laboratoriokokeilla. Malla Sipilän diplomityö ”Viherraiteen päällysrakenteen ja kasvualustan koerakenteiden suunnittelu” palkittiin Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liiton (SNIL) stipendillä.