Pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävä Baana Hervannan valtaväylän varrella otetaan käyttöön vaiheittain
Hervannan valtaväylän varrelle rakennettu pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävä eli leveä, esteetön ja eroteltu väylä Hervannan Kanjoninkadulta valtatie 9:lle otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Osuus Pehkusuonkadulta Kanjoninkadulle tulee käyttöön perjantaina 1.11. kun alueella tehdyt viimeistelytyöt eli kaiteiden ja valaistuksen asennus on saatu valmiiksi. Käytännössä työmaa-aidat alueelta poistetaan ja töiden aikainen jalankulun ja pyöräilyn kiertotie jää pois käytöstä.
Laatukäytävän eli Hervannan Baanaksi kutsutun väylän toinen osuus Pehkusuonkadulta valtatie 9:lle avataan marraskuun loppupuolella. Tällä osuudella tehdään vielä valaistuksen ja kaiteiden asennusta, ja väylä on työmaa-aluetta, jolla liikkuu työkoneita. Koko Baanan alueella saattaa loppuvuonna olla vielä raitiotien ajojohtimiin liittyviä töitä, ja näiden töiden aikana väylä voi olla hetkellisesti suljettu. Virallisemmin Hervannan Baanaa juhlistetaan avajaisten merkeissä ensi keväänä.
Baana ylittää Hervannan Kanjonin uutta Koivusenojan yhdistettyä raitiotie- ja jalankulku/pyöräilysiltaa pitkin. Sillalla raitiotie ja laatukäytävä on eroteltu aidalla. Myös muulla Baanan osuudella raitiotie on aidattu jalankulku- ja pyöräilyväylän puolelta. Taavetinkallion alikulkutunnelia on levennetty siten, että Baana ja raitiotie mahtuvat samalle sillalle.
Baana on seudullinen pyöräilyn pääreitti Tampereen keskustan ja Hervannan välillä. Väylän ensimmäinen osa on rakennettu vuosina 2018-2019 raitiotien rakentamisen yhteydessä Raitiotieallianssin toimesta.
Pyöräily, jalankulku ja raitiotie yhteisessä viherkäytävässä
Hervannan Baana parantaa merkittävästi Hervannan ja Tampereen keskustan välisen pyöräily-yhteyden laatutasoa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Hankkeessa toteutetaan uusi väylä viihtyisään viherkäytävään erilleen autoliikenteen pääväylistä.
Eroteltu väylä on viisi metriä leveä ja pyörätiellä on merkitty kulkusuunnat. Väylä kulkee raitiotiekäytävässä ja sillä on siten sama vaaka- ja pystygeometria kuin raitiotiellä. Tuloksena on suora, esteetön ja nopea väylä, jossa pituuskaltevuus on enintään viisi prosenttia. Pyöräilyn turvallisuus paranee nykyisestä merkittävästi, sillä väylä risteää autoliikenteen kanssa ainoastaan Insinöörinkadun ja Pehkusuonkadun valo-ohjatuissa liittymissä. Laatukäytävän ensimmäisen osuuden pituus on kokonaisuudessaan 1,5 kilometriä.
Hallilan raitiopysäkille kuntalaisten äänestämä viherympäristö
Laatukäytäväosuudella on tehty myös maisemointi- ja istutustöitä, varsinkin Hallilan raitiopysäkillä. Hallilan pysäkin yhteyteen on suunniteltu metsäpuutarhamainen ympäristö, joka oli kuntalaisille suunnatun kyselyn tulosten perusteella suosituin vaihtoehto. Suunnitelma koostuu erilaisista puista, suuresta määrästä erilaisia atsaleoita sekä kotimaisia varpukasveja. Osa kasveista on jo istutettu, lisää istutetaan kuluvan syksyn aikana.
Pysäkin lähiympäristöön, sen molemmin puolin kahteen rinteeseen, istutetaan tavallisia mäntyjä. Rinteisiin mäntyjen alle istutetaan suuriin ryhmiin yhteensä neljää erilaista atsaleaa. Välit täytetään kotimaisilla varpukasveilla. Alueelle on levitetty tavallisen kasvualustan päälle murskattua kuntan ja metsän pohjamaan seosta. Tarkoituksena on saada alueella kasvamaan metsän luontaisia kenttäkerroksen lajeja ja luoda varvuille otollinen kasvualusta. Pysäkkialueen reunoille on istutettu jo mm. kotimaista jalopuulajia lehtosaarnia, pientä japanilaista lehtipuuta katsuraa sekä pohjoisamerikkalaista vuorihemlokkia. Lisäksi istutetaan mm. pihlajaa. Alueen rinteisiin on kylvetty nurmikkoheinän lisäksi erilaisia ketokasveja.
Pysäkkialueen rinteisiin sekä Hervannan valtaväylän varteen muuallekin on kylvetty nurmikkoheinän lisäksi erilaisia ketokasveja, jotka monin paikoin kukkivatkin jo komeasti kuluneen kesän akana.
Baanalle suunnitellaan jatkoa
Baanan toteuttaminen on esitetty Lauri Lylyn pormestariohjelmassa ja Tampereen kaupunkistrategiassa valtuustokauden tärkeimpänä pyörätiehankkeena. Hankkeen kustannusarvio on ollut noin 800 000 euroa ja kaupunki on saanut hankkeelle valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn investointitukena 345 000 euroa.
Baanan jatkosuunnitelmia käsiteltiin Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnassa syyskuussa, jolloin jatkosuunnittelun lähtökohdaksi hyväksyttiin Viinikan liittymän ja Suutalansillan (valtatie 9) välisen osuuden yleissuunnitelma. Tämän osuuden pituus on 4,2 kilometriä, ja se on jaettu kahdeksaan osaan. Baanalle on esitetty pääsääntöisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä, ainoastaan Korkinmäenkadun osuudelle on esitetty yksisuuntaisia pyöräteitä ja -kaistoja sekä pyöräkatua. Jatko-osuuden kustannusarvio on 2,2 M€. Parhaillaan laaditaan katu- ja rakennussuunnitelmia laatukäytävän jatkamiseksi välille VT9 – Viinikan liittymä. Tavoitteena on toteuttaa vuosina 2020-2022 Viinikanojan, Lokintaipaleen ja Muotialan peltojen osuudet. Nekalantien osuus rakennetaan aikaisintaan vuonna 2022.