Raitiotien vilkkain rakentamisvuosi toi raiteet Tampereen kaduille – aikataulu ja kustannukset tavoitteen mukaiset
Tampereen raitiotien ensimmäinen osa (keskusta–Hervanta–Tays) on hankkeen toisena rakennuskautena edennyt suunnitelmien mukaan. Raitiotien näkyvintä osaa eli kiintoraidelaattaa ja kiskoja on tänä vuonna asennettu tiiviiseen tahtiin kaikille raitiotien kaduille. Kaksoisraidetta on asennettu lähes kuusi kilometriä eli yli kolmasosa 15 kilometrin mittaisesta raitiotiestä. Osalla kaduista ollaan jo edellä alkuperäisestä aikataulusta.
– Esimerkiksi Hämeenkadulla raidetta on asennettu enemmän kuin tälle vuodelle oli suunniteltu. Myös Sammonaukiolla haastavaksi tiedetty risteysalueen työmaa on edennyt arvioitua nopeammin, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä kertoo.
Raitiotien ensimmäisestä osasta on marraskuun lopussa valmistunut 45 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 43 prosenttia.
– Tämän vuoden töillä oli ratkaiseva merkitys koko hankkeen aikataulun toteutumiselle ja siinä olemme onnistuneet. Seuraava rakennuskausi päästään aloittamaan hyvästä tilanteesta, Nyhä arvioi.
Raitiotien rakentamiskustannukset tavoitteen mukaiset
Myös hankkeen kustannukset ovat suunnitellun tavoitteen mukaiset. Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219,02 milj. euroa. Toteutusvaiheen aikana hankkeen sisältöön on hyväksytty lisäyksiä mm. kaupunkirakentamisesta sekä tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Raitiotieallianssilta on tilattu kaupungin muuta katurakentamista ja vesihuoltotöitä yhteensä 19 miljoonalla eurolla. Näiden jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 245 miljoonaa euroa.
– Samoilla liikennejärjestelyillä ja samoissa kaivannoissa rakennetaan muutakin kaupunkiympäristöä, kuten esimerkiksi Hämeenkadun jalkakäytävät ja reuna-alueet sekä Sammonkadun eteläreunan jalankulku-ja pyöräilyväylä. Ne toteutettaisiin joka tapauksessa myöhemmin, mutta näin toteutettuna töiden haitta liikenteelle ja ympäristölle on pienempi, raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta kertoo.
Töiden ja kustannusten etenemistä voi seurata Tampereen kaupungin nettisivuilla sekä Raitiotieallianssin nettisivuilla
Siltoja ja sähkörakenteita valmistunut
Päällysrakennetöiden lisäksi tänä vuonna on rakennettu raitiotien suurimpia siltoja Hervannan valtaväylän viereen. Valtatie 9:n ylittävä uusi Vackerin alikulkusilta sekä Hervannan Kanjonin ylittävä Koivusenojan ratasilta valmistuivat loppukesällä. Ensi vuonna näille silloille asennetaan vielä kiskot ja sähköratarakenteet. Hervannan valtaväylän varressa on käynnissä Hallinojan ratasillan, Lammelankallion alikulkukäytävän sekä Taavetinkallion alikäytävän rakentaminen.
Rakennuskauden aikana on toteutettu myös ratasähköistykseen liittyviä rakenteita. Turtolaan Hervannan valtaväylän varrelle valmistui kesällä raitiotien ensimmäinen sähkönsyöttöasema, joita rakennetaan radan varrelle kaikkiaan kymmenen. Syöttöasemien rakentamistyöt ovat jo pitkällä myös Hervannassa Insinöörinkadulla ja varikolla, Hervannan valtaväylän varrella Hallilassa, Kalevassa Liisanpuistossa, Tekunkadulla ja Rieväkadulla sekä keskustassa Itsenäisyydenkadulla ja Pirkankadulla. Syöttöasemien määrä ja sijainnit on mitoitettu siten, että raitioliikenteen toimivuus on varmistettu vaikka yksi syöttöasema vikaantuisi. Sähkönsyöttöasemien lisäksi myös sähköratapylväitä ja yhdistettyjä sähkörata-ja valaisinpylväitä on asennettu kaikilla rakennuslohkoilla. Lisäksi on toteutettu myös muita raitiotien teknisiä järjestelmiä kuten turvalaitteita, katujen liikennevaloja sekä valaistusta.
Uusia viheralueita sekä jalankulku-ja pyöräilyväyliä
Raitiotien rakentamisen ohessa Raitiotieallianssi toteuttaa reilut 11 kilometriä uusia tai uusittuja jalankulku-ja pyöräilyväyliä raitiotien rinnalla. Näistä väylistä on nyt valmiina lähes puolet. Hämeenkadulla jalankulku-ja pyöräilyosuus toteutetaan Tampereen kaupungin tilaamana erillishankkeena. Tuulensuun korttelissa on Hämeenkadun katurakentaminen kaikkein pisimmällä ja raitiotien osuus korttelissa on jo valmis. Kiveystöitä jatketaan jälleen keväällä kelien lämmettyä.
Raitiotien myötä uusitaan myös lukuisia viheralueita. Kesällä valmistui Posteljooninpuisto uusittuine istutuksineen ja nurmialueineen. Myös Hervannan valtaväylän istutuksia uusittiin samalla kun valtaväylän pohjoisosan tukimuurit, jalankulku-ja pyöräilyväylät sekä kiveykset valmistuivat. Hämeenkadun ensimmäiset katupuut istutettiin marraskuussa Tuulensuuhun. Puita on istutettu syksyn aikana myös Kalevaan Sammonaukiolle sekä Hervantaan Hermiankadulle. Sammonkadulla Kalevassa kylvettiin kesäkuussa tulevan nurmiradan koerakenteet ja ensi vuoden keväällä päätetään sopivin kasvuseos raitiotien nurmiradaksi. Uutta viherympäristöä eli nurmirataa tulee yhteensä noin 2,2 kilometriä neljälle kadulle: Kalevaan Sammonkadulle, Teiskontielle ja Tekunkadulle sekä Hervantaan Hermiankadulle.
Raitiovaunuvarikko nousee Hervantaan
Tulevan raitioliikenteen hermokeskus, raitiovaunuvarikko Tampereen Hervannassa, etenee suunnitellusti. Talonrakennustyöt käynnistyivät heinäkuun lopulla ja ensimmäisenä tontille rakennettiin sähkönsyöttöasema. Parhaillaan käynnissä on vaunujen säilytyshallin ja korjaamohallin rakentaminen. Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin. Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta.
Raitiotien rakentaminen jatkuu talvella
Raitiotietä rakennetaan kaikilla rakennuslohkoilla talven aikanakin. Rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyjä on purettu talven ajaksi kunnossapidon ja liikenteen helpottamiseksi. Kuluneen vuoden aikana raitiotietä on urakoitu paljon myös yötöinä, jotta liikennettä ja tienkäyttäjiä häirittäisiin mahdollisimman vähän. Töitä tehdään öisin myös turvallisuussyistä.
– Työmailla valmistaudutaan nyt talven tuloon ja varsinkin päällystystöitä on tehty runsaasti. Katuja pyritään saamaan asfalttipinnoille mahdollisimman paljon. Joulun myötä työt taukoavat hetkeksi, mutta jatkuvat heti vuodenvaihteen jälkeen, Mikko Nyhä toteaa.
Talvikauden rakentamisalueet
Keskusta
Pirkankadulla jatketaan vesijohto-ja jätevesilinjan töitä Pyynikintorilta Sepänkadulle ja Mirkka Rekolan puistossa rakennetaan sähkönsyöttöasemaa. Hämeenpuiston kohdalla on tehty asfaltointeja talveksi. Hämeenkadun länsipäässä kiveystöitä jatketaan keväällä säiden lämmettyä. Kuninkaankatu–Aleksis Kiven-katu-välillä tehdään talvena aikana yhdistettyjen sähkörata-ja valaisinpylväiden perustusten asennuksia sekä tulevien katupuiden kasvualustoja. Keskustorilla rakennetaan vesijohto-ja hulevesilinjojen poikituksia Hämeenkadun ali. Hämeenkadun itäpäässä, Koskikadun ja Pellavatehtaankadun välillä, tehdään hulevesi-ja kaapelireittejä. Hatanpään valtatatien ja Hämeenkadun liittymässä aloitetaan ensi vuoden alussa johto-ja putkilinjojen siirtoja. Hämeenkadun itäpäässä bussiliikenne on siirtynyt kadun keskialueelle ja reuna-alueilla jatketaan johto-ja putkisiirtoja, pylväsperustusten asennusta sekä katupuiden kantavan kasvualustan tekemistä.
Itsenäisyydenkadulla rautatien alittavassa tunnelissa aloitetaan talven kuluessa ratapohjien teko tunnelin eteläaukossa sekä tukimuurityöt. Autoliikenne siirtyy joulukuun aikana käyttämään tunnelin pohjoisaukkoa, mikä on myös raitiotien valmistumisen lopputilanne. Itsenäisyydenkadulla jatkuvat myös sähkönsyöttöaseman rakentamistyöt Tullintorin pysäköintihallin vieressä.
Kaleva
Sammonaukiolla vahvistetaan loppuvuonna vielä tulevan radan ja risteysalueen pohjarakennetta rakentamalla aukiolle paalulaatta. Teiskontiellä rakennetaan radan kiintoraidelaatan pohjia. Sammonkadulla kaikki risteysalueet on saatu valmiiksi ja liikenteen käyttöön, kun kiintoraidelaattatyöt lähes koko kadun mitalta valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Vuodenvaihteen jälkeen aloitetaan viemäritöitä Vieritiellä, jotka kestävät maaliskuulle. Rieväkadulla jatkuvat sähkönsyöttöaseman rakentamistyöt.
Hervannan valtaväylä
Hervannan valtaväylän pohjoisosan maanrakennustyöt ovat valmistuneet. Talven aikana jatketaan radan rakennekerrosten sekä jalankulku-ja pyöräilyreittien rakentamista valtaväylän eteläosassa Hallilan alueella. Talven aikana valtaväylän varrelle tuodaan jo kiskoja, joita hitsataan alueella pidemmiksi osuuksiksi ensi kesän kiskoasennuksia varten. Hervannan valtaväylän varrella asennetaan talven kuluessa myös sähköratapylväitä ja niiden varustuksia eli ajojohtimia ja ripustusorsia. Nämä työt tehdään osittain yöaikaan. Lisäksi jatketaan Hallilan sähkönsyöttöaseman varustelua ja julkisivun rakentamista. Valtaväylän varrella jatkuu läpi talven myös Hallinojan ratasillan valumuotin rakentaminen ja kannen raudoitus. Sillan valu on ensi keväänä.
Hervanta
Hervannassa viimeistellään kauppakeskus Duon edustan kiveyksiä Insinöörinkadulla. Katuosuus Lindforsinkatu-Teekkarinkatu avataan liikenteelle ennen joulua. Hervannan sähkönsyöttöasemalla tehdään sähköasennustöitä. Tohtorinpuistossa jatketaan Ramppipuiston ojan putkitustöitä sekä maaleikkauksia, louhintoja kerrosrakenteita, kiertotie Ruskontielle, johtosiirtoja ja siltakaivanto. Ruskontien ympäristössä aloitetaan Hervantajärven uuden asuntoalueen kunnallistekniikan sekä alikulkukäytävän rakentamistyöt sekä tehdään maanrakennustöitä tulevan Makkarajärvenkadun alueella.
Varikko
Varikon tontilla Hervannassa viimeistellään talven aikana maanrakennustöitä sekä putki,-johto-ja kaapelireittejä. Säilytyshallin sisällä on käynnissä ratalaattojen teko ja talven aikana hallissa tehdään kiskotöitä sekä taloteknisiä asennuksia. Myös hallin lattia valetaan. Korjaamohallissa jatketaan elementtiasennuksia, vesikattotöitä, lattioiden tekoa sekä sadevesiviemäröintejä ja ilmanvaihtoasennuksia.
Raitiotien länsiosan suunnittelu jatkuu
Raitiotien ensimmäisen osan rakentamisen rinnalla Raitiotieallianssi jatkaa raitiotien länsiosan suunnittelua. Kaupunginhallitus päätti viime vuoden joulukuussa, että raitiotien osan 2 (Pyynikintori–Lentävänniemi) kehitysvaihe aloitetaan ja että suunnittelusta vastaa Raitiotieallianssi. Raitiotie on linjattu kulkevaksi Paasikivenkadulta Rantatielle, sillalla Paasikiventien yli Hiedanrantaan ja siitä edelleen Niemenrannan kautta Lentävänniemeen. Osana kehitysvaihetta suunnitellaan myös pistoraide Hiedanrannasta Lielahteen. Länsiosan ensimmäiset katusuunnitelmaluonnokset (Sepänkatu, Paasikivenkatu, Rantatie, Federleynkatu ja Kehyskatu) esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.11. Yleisötilaisuuden ja palautteen käsittelyn jälkeen katusuunnitelmat kuulutetaan nähtäville, minkä jälkeen ne menevät vielä yhdyskuntalautakunnan käsiteltäviksi.
Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Rakentaminen alkaisi tällöin päätöksen jälkeen vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa ja raitioliikenne vuonna 2024.
Raitiotien rakentamisen vaikutuksista ja liikennejärjestelyistä tiedotetaan töiden edetessä rakentamisen lähialueilla ja Raitiotieallianssin eri kanavissa: raitiotieallianssi.fi, Instagram, Facebook, Twitter, YouTube.