Tampereen raitiotien alkuperäinen linja eli 15 kilometriä kaksoisraidetta asennettu
Tavoite saavutettiin lähes päivälleen kolme vuotta ensimmäisten kiskojen laskusta Hervantaan
Tampereen raitiotien kaksoisraidetta on tänään, 20.5.2020, asennettu paikoilleen täydet 15 kilometriä. Kyseessä on raitiotien alkuperäinen linjaus keskusta-Hervanta-Tays, jonka rakentamisesta Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 marraskuussa.
– Tänään on historiallinen päivä, sillä lähes tasan kolme vuotta sitten laskimme Tampereen ensimmäiset raitiotiekiskot maahan Hervannassa, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus iloitsee.
Viime vuoden marraskuussa kaupunginvaltuusto teki päätöksen raitiotien jatkamisesta Hatanpään valtatielle. Tämä päätös toi kaksoisraidetta rakennettavaksi vielä noin 650 metriä lisää. Yhteensä Tampereen raitiotien osan 1 pituus on siis 15 650 metriä.
– Viimeiset osuudet alkuperäisestä raitiotielinjasta valmistuvat Hämeensillalle ja Etelä-Hervantaan, jossa Makkarajärvenkadulla on nyt asennettu viimeisiä vaihdealueen kiskoja. Kiskojen asennuksen jälkeen rata-alueelle tulee vielä pintarakenne, joka Hämeensillalla on nupukiveä ja Makkarajärvellä nurmea, Valjus kertoo.
Tampereen raitiotierataa on kolmen vuoden aikana rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat olleet edellä aikataulua. Koko alkuperäisestä raitiotien linjasta (keskusta-Hervanta-Tays) on nyt kokonaisuudessaan valmiina 85 prosenttia. Työt etenevät edelleen aikataulussa ja budjetissa.
Tampereella kahdentyyppistä raitiotierataa
Tampereella raitiotierata on joko sepelirataa tai kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.
– Keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa raitiotie on toteutettu pääasiassa betonista valetulla kiintoraidelaatalla, johon kiskot on asennettu. Hervannan valtaväylän varrella raitiotierata on sepelirataa. Sepelirataa on muutamia osuuksia myös Kalevassa ja Hervannassa, Raitiotieallianssin päällysrakennetöistä vastaava Timo Kuusela kertoo.
Hervannassa sijaitsevalla raitiovaunuvarikolla on molempia ratatyyppejä, sillä varikkorakennusten sisätiloihin raiteet on toteutettu kiintoraidelaatta-menetelmällä ja varikon piha-alueella sepeliratana. Varikon alueella on raidetta noin neljä kilometriä. Varikkoraiteet ja rakennukset valmistuivat viime vuoden joulukuussa.
– Nämä kolme vuotta ovat olleet tiukka rupeama ja varsinkin vuosina 2018 ja 2019 raidetta tehtiin kiivaaseen tahtiin. Suomessa ei ole pääkaupunkiseudun ulkopuolella aiemmin ollut tämän kokoluokan raitiotieprojektia, joten tavoitteen saavuttamisesta voidaan olla syystä ylpeitä. Kiitos kuuluu ennen kaikkea eri työryhmille ja asentajille, jotka ovat tehneet hyvää yhteistyötä raitiotien muiden tekniikkalajien kanssa. On ollut hienoa olla tekemässä Tampereelle näin historiallista hanketta, Kuusela toteaa.
Päällysrakennetöiden ohella raitiotielle on asennettu jo runsaasti sähköliikenteen vaatimia rakenteita eli sähköratapylväitä ja ajojohtimia. Ajojohdinta Tampereen raitiotielle asennetaan kaikkiaan reilut 35 kilometriä. Lisäksi raitiotielle tulee useita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita.
– Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Ajojohtimien ja teknisten järjestelmien asennusta tehdään tänä vuonna runsaasti, jotta kaikki on valmiina ensi vuonna alkavaan liikenteeseen, Kuusela summaa.
Myös Hatanpään valtatiellä päästään lähikuukausina raideasennuksiin. Ratapohjia tehdään ensimmäisenä Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymiin sekä Hämeenkatu–Verkatehtaankatu-osuudelle. Kiintoraidelaattaa rakennetaan näillä kohdilla kesän aikana.
Ratatermejä:
Kisko
Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle. Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä, mm. kiskoon käytetystä teräslaadusta. Prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.
Raide
Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm. Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.
Kaksoisraide
Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan.
Rata
Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja ajojohtimet. Lisäksi asennetaan muun muassa vaihteiden kääntölaitteita ja liikennevaloja raitiotietä varten. Tampereella on sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.
Radan päällysrakenne
Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.
