Ympäristövaikutukset hallittiin raitiotien rakentamisen aikana hyvin – ympäristöraportti summaa Raitiotieallianssin suoriutumisen


Raitiotieallianssi suoriutui raitiotien 1 osan (Pyynikintori-Hervanta, Tays-Hatanpään valtatie) rakentamisen aikana ympäristövaikutusten hallinnassa hyvin, todetaan tuoreessa ympäristöraportissa. Poistettujen katupuiden tilalle istutettiin lukuisia uusia puita, ja liito-oravien elinympäristöjä onnistuttiin säilyttämään lieventämistoimilla. Myös maamassoja ja betonimursketta hyödynnettiin tehokkaasti. Ympäristövaikutuksia arvioitiin kymmeneltä osa-alueelta vuosina 2017-2021.

Raportissa käydään läpi rakentamisen aikaiset melu- ja tärinävaikutukset, vaikutukset pohja-, pinta- ja hulevesiin, pilaantuneiden maiden hyödyntäminen ja kunnostus, luontokohteiden huomioiminen sekä materiaalien käyttö ja jätehuolto. Kantaa otetaan myös raitiotien toteutuksen onnistumiseen maiseman, kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön näkökulmista. Myös raitiotien taideohjelman toteutumista arvioitiin.

Ympäristöraportin tuotti Raitiotieallianssin palveluntuottajien ja Tampereen kaupungin asiantuntijoista koostuva seurantatyöryhmä.

Rakentamisen aikana ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöön

Koeliikenteen aikana mitattiin raitiovaunujen melua. Melua oli arvioitua vähemmän ja kaarrekirskuntaa havaittiin hyvin vähän. Raportin mukaan raitiotie ei aiheuta ympäristöön eikä rakennuksille haitallista tärinää yli 15 metrin etäisyydellä radasta.

Raitiotietöiden ei havaittu aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia pohja-, pinta- ja hulevesiiin. Iidesjärveen laskevaan Mutaojaan päätyi samentunutta vettä huhtikuussa 2017, mutta ELY:lle tehdyn selvityksen perusteella Mutaojan veden laatu ei heikentynyt merkittävästi. Tauskonojassa, Hervannan varikon läheisyydessä havaittiin yksittäinen rakennustyömaiden ohjearvojen kiintoainepitoisuuden ylitys helmikuussa 2017.

Raitiotie Hervannan valtaväylällä.
Raitiotie Hervannan valtatväylällä. Kuva: Wille Nyyssönen / Raitiotieallianssi

Rakentamisen yhteydessä paikannettiin muutamia kohteita, joissa oli lieviä arvojen ylityksiä pilaantunutta maata sekä pieniä määriä jätetäyttöä. Havaitut kohteet tutkittiin, ja pilaantuneet maat vietiin luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Varikon alueella tapahtui pieni öljyvahinko, mutta alue kunnostettiin välittömästi.

Liito-oravien elinympäristöjä säilytettiin lievennystoimilla

Rakentamisen vuoksi puustoa poistettiin hieman koko linjan alueella. Laajamittaisimmin puita poistettiin Hallilassa ja Hervannassa varikon ja Makkarajärven alueella. Merkittävimmät suorat luontovaikutukset kohdistuivat metsäisille osuuksille varikon ja Hallilan alueilla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että liito-oravan elinympäristöt on onnistuttu säilyttämään asuttuina molemmilla alueilla lieventämistoimenpiteiden ansiosta. Niitä olivat muun muassa puiden istutus, hyppytolpat ja pönttöjen ripustus. Varikon ja Hallilan liito-oravatilannetta seurataan vuosittain.

Kekkosentien rampin alueella kasvaneet lehtoneidonvaipat siirrettiin uudelle kasvupaikalle Multisiltaan ja varikon alueelta yksi raidankeuhkojäkäläkasvusto Etelä-Hervantaan. Molemmat kasvustot vaikuttavat sopeutuneen uusiin kasvupaikkoihinsa.

Uusia katupuita poistettujen tilalle

Asukasnäkökulmasta puiden poistot aiheuttavat usein negatiivista palautetta ja keskustelua. Poistetun puuston tilalle on istutettu kuitenkin huomattava määrä uusia katupuita, mikä on todettu tilaajan katselmusryhmässä toukokuussa 2021.

Puiden istutus Hämeenkadulla
Puiden istutus Hämeenkadulla. Kuva: Wille Nyyssönen

Maamassoja ja betonimursketta hyödynnetty monipuolisesti

Hankkeessa syntynyttä betonimursketta käytettiin ratapenkereissä ja siltakohteissa yhteensä noin 11 104 tonnia. Ylijäämämaista ja leikkausmassoista 65 prosenttia vietiin maankaatopaikalle ja loput hyödynnettiin meluvalleissa ja pienkohteissa sekä rakenteissa, täytöissä ja massanvaihdoissa. Murskattua louhetta on käytetty louhepengerryksiin, katualueen rakennekerroksiin sekä radan alusrakenteisiin. Metalliromua on kierrätetty yhteensä 530 tonnia ja työmaiden jätteitä on toimitettu Ruskon ja Myllypuron jätteenkäsittelylaitoksille.

Eniten palautetta liikennejärjestelyistä ja rakentamisen haitoista kivijalkaliikkeille
Rakentamisen vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun ei ole mitattu, mutta aiheesta on saatu joitakin palautteita vuosina 2017–2018. Valtaosa kaikista rakentamisen aikaisista palautteista liittyi työnaikaisiin liikennejärjestelyihin ja rakentamiseen, sekä varsinkin rakentamisen kivijalkaliikkeille aiheuttamaan haittaan. Kaikkiaan palautemäärät vaihtelivat toteutusaikana. Eniten palautteita, noin 700 kpl, saatiin yhtenä kiivaimmista rakentamisvuosista 2018. Palautteesta valtaosa oli vilkkaimpinakin vuosina neutraalia.

Raitiotie sopii Tampereen kaupunkikuvaan – taideohjelmasta positiivista palautetta

Raportin mukaan taideohjelmaan kuuluvien teosten integrointi infrarakenteisiin on onnistunut kohtalaisen hyvin. Osan 1 taideohjelma valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2021, mutta se on jo nyt saanut osakseen huomattavasti julkisuutta ja lähes yksinomaan positiivista palautetta. Pääosa teosten toteutuksesta on teetetty erillisillä urakoitsijoilla, mutta jonkin verran pieniä töitä on teetetty allianssilla silloin, kun se on ollut tarkoituksenmukaista

Sammonkadun nurmirataa

Kokonaisuutena raitiotien 1 osan suunnittelu- ja rakentamisvaihe todettiin raportissa ympäristövaikutusten hallinnan osalta onnistuneeksi ja raitiotien sopivan hyvin kaupunkikuvaan. Onnistuneimmiksi kaduiksi nostettiin Hämeenkatu ja Sammonkatu.

Tampereen kaupungin tiedote ja ympäristöraportti >>