Kiskoa vai rataa? Entä katoaako raideromantiikka?


Kisko, raide, kaksoisraide vai rata? Raitiotien rakentamiseen liittyy paljon tekniikkaa ja termejä, jotka on hyvä kerrata kesän ja ratatöiden ollessa kuumimmillaan.  Oheisen käsitepläjäyksen avulla kenestä tahansa sukeutuu raide-ekspertti hetkessä. Näillä on hyvä avata keskustelua tuntemattomien kanssa tai sivistää serkkuja sukujuhlissa.

 

Kisko

Ensimmäiset kiskot laskettiin Hervantaan. Kuva: Susanna Lyly

Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle.  Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä. Luonnollisesti ensimmäinen merkittävä tekijä on kisko itse, sillä kiskoon käytetyllä teräslaadulla ja prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin (*)

 

Kiskojen yhteydessä puhutaan myös profiileista. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.

 

Tampereen raitiotien kiskot valmistetaan pääosin Luxemburgissa, josta ne kuljetetaan Belgian Antwerpenin satamaan ja laivataan Helsinkiin.  Kiskojen valmistaja on kansainvälinen teräs- ja kaivosyhtiö ArcelorMittal, jolla on toimintaa lähes 80 maassa.  Kaikkiaan kiskoja asennetaan Tampereen raitiotien ensimmäiseen osan linjalle ja varikolle yhteensä 65 kiskokilometriä.

 

Raide

Raide muodostuu kahdesta kiskosta.

Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm.  Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.

 

Tampereen raitiotielle rakennetaan raidetta yhteensä 34 kilometriä, joista 15 kilometriä toteutetaan kaksoisraiteena.

 

Kaksoisraide

Tulevan nurmiradan kasvualusta ja siemenseos on nyt valittu vuoden kestäneen kokeilun jälkeen. Nurmirata toteutetaan tavallisella viherrakentamisen kasvualustalla ja siemenseoksella. Kuva: Pasi Tiitola
Nurmirataa Sammonkadulla. Kuva: Pasi Tiitola

Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan eli meno-paluu toimii sujuvasti.

 

Rata

Ajojohtimien asennusta Hervannassa toukokuussa 2019, Kuva: Pasi Tiitola
Ajojohtimien asennusta Hervannassa toukokuussa 2019, Kuva: Pasi Tiitola

Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan esimerkiksi sähköradan rakenteita kuten pylväitä, ajojohtimien ripustimia ja itse ajojohtimia. Lisäksi asennetaan muun muassa vaihteiden kääntölaitteita ja liikennevaloja raitiotietä varten. Tampereelle tulee sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti. Tampereen raitiotien ensimmäisen osan eli keskusta-Hervanta-Tays ratapituus on 15 kilometriä.

 

Päällysrakenne

Teiskontien tulevan nurmiradan kiintoraidelaattaa ja kiskoja
Teiskontien tulevan nurmiradan kiintoraidelaattaa ja kiskoja. Kuva: Pasi Tiitola

Radan päällysrakenne on asiaa tuntemattomalle terminä hieman mystinen, mutta sen selitys on yksinkertainen. Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.

 

Jatkuvaksihitsaus

Varikko Kuva:Wille Nyyssönen
Kuva:Wille Nyyssönen

Tämä termi liittyy jälleen kiskoihin. Kiskot asennetaan paikoilleen tietyn mittaisina paloina, ja saumakohdat hitsataan yhteen. Jatkuvaksihitsaus tuo monia hyötyjä. Hitsauksen yhteydessä tehtävällä kiskolämpötilan neutraloinnilla saadaan kiskojen lämpölaajeneminen hallintaan. Se tarkoittaa sitä, että kiskot eivät kovallakaan helteellä taivu mutkille ja aiheuta häiriötä liikenteelle. Kiskon hitsaus jatkuvaksi estää myös vaunun pyörien kulumista ja sen myötä kunnossapitotarvetta. Hitsaus parantaa matkustusmukavuuttakin, sillä vaunussa matkustaessa kiskojen liitoskohtaa ei huomaa ollenkaan.  Jatkuvaksihitsaus on siis lopettanut niin junien kuin ratikoiden perinteisen ja joidenkin mielestä jopa romanttisen kolkkeen.

 

Joten lopuksi vastaus otsikon kysymykseen: Raiteisiin liittyvä romantiikka ei varmasti katoa koskaan, mutta kiskojen kolkkeesta sitä ei enää nykyään voi ammentaa.

 

Jutun kynäili:

Marja Merta

raitiotien rakentamisesta viestivä piiloromantikko

 

Tarinan kiskoasiantuntijana toimi:

Timo Kuusela

Tekniikkalajivastaava, raitiotien päällysrakenne

 

(*) Lähteenä käytetty Liikenneviraston julkaisemaa tutkimusta Ratakiskon elinkaari, Kauppinen, 2011