Raitiotien ensimmäinen osuus valmistuu etuajassa ja 34 miljoonaa euroa alle budjetin, liikenne alkaa 9.8.


Tampereen raitiotien ensimmäisen osan (Pyynikintori-Hervanta, Tays-Hatanpään valtatie) raitiotietyöt ovat valmistuneet etuajassa. Hankkeen tavoitekustannus tullaan kustannusennusteen mukaan alittamaan noin 34 miljoonalla eurolla.

– Ensimmäinen vaihe Tampereen raitiotien rakentamisesta on päättymässä. Olen erittäin ylpeä Raitiotieallianssin tekemästä työstä ja siitä, että olemme pystyneet ylittämään odotukset ja alittamaan budjetin, projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Raitiotien osan 1 piti alun perin valmistua kokonaisuudessaan kuluvan vuoden loppuun mennessä, mutta Hatanpään osuudella aikataulua on pystytty kirimään niin, että kaikki raitiotietyöt on saatu valmiiksi ja liikenne koko osalla 1 voi alkaa 9.8.

 

Raitiotien koeajot keskustassa. Kuva: Wille Nyyssönen
Raitiotien koeajot keskustassa marraskuussa 2020. Kuva: Wille Nyyssönen

– Tämä on matkustajien kannalta erinomainen tilanne, että saamme koko raitiotieverkon käyttöön yhtä aikaa uudistetun bussilinjaston kanssa. Se helpottaa koko liikennekokonaisuuden suunnittelua ja palveluiden viimeistelyä, Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita toteaa.

Allianssimalli Tampereen hankkeen vahvuutena

Tampereen raitiotiehanke on toteutettu allianssimallilla; mallia käytetään niin rakentamisessa kuin liikennöinnissä. Allianssimalli on osoittanut vahvuutensa sekä kehitys- että rakentamisvaiheessa.

– Yhteisen pöydän äärellä istuminen kehitysvaiheesta alkaen on lisännyt luottamusta kaikkien osapuolten välillä. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen alusta alkaen on avainasemassa hankkeen onnistumisessa. Yhdessä voitetaan, yhdessä hävitään, todetaan myös allianssin iskulauseessa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö painottaa.

Myös Sari Valjus näkee aikataulun ja budjetin alituksen syinä muassa erinomaisen yhteistyön allianssin osapuolten ja eri sidosryhmien välillä sekä useita innovaatioita, jotka ovat nopeuttaneet aikataulua ja säästäneet kustannuksia.

– Yhteistyön pitää olla saumatonta, jotta tällaiseen tulokseen päästään. Tulosta on parantanut myös onnistuminen isoissa hankinnoissa. Hankkeessa on toteutettu monia uusia ideoita, jotka ovat nopeuttaneet töitä ja tuoneet kustannussäästöjä. Esimerkkinä tästä valtatien 9 ylittävä uusi raitiotiesilta, joka päätettiin toteuttaa kahdessa osassa, Sari Valjus arvioi.

Toinen esimerkki ovat sähköratapylväät, joista osaan on yhdistetty sekä valaistus että ajolangat.

– Pylväitä on myös kiinnitetty suoraan radan betonilaattaan, sen sijaan, että niille olisi tehty omat perustukset. Uusi ratkaisu on säästänyt tilaa ja tätä kautta vähentänyt kaapelien siirtotarvetta sekä nopeuttanut rakentamista, Valjus luettelee.

Syksyn aikana valmistuvat myös loput raitiotien ohella toteutettavat katurakennustyöt Hatanpään valtatiellä. Liikennöinnin käynnistymisen jälkeen tehdään ajojohtimiin vielä tarpeellisia säätöjä.

Hämeenkatu uusittiin raitiotien ohella kokonaan

Myös koko Hämeenkadun uusiminen on saatu valmiiksi vuoden etuajassa. Alkuperäinen aikataulu töiden valmistumiselle oli vuonna 2022. Hämeenkadun uusiminen kauttaaltaan tuli Raitiotieallianssin tehtäväksi noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun raitiotien rakentaminen keskustassa keväällä 2017 oli aloitettu.

– Oli sekä ajallisesti että taloudellisesti järkevää uusia Hämeenkadun kaikki katurakenteet seinästä seinään yhtä aikaa raitiotien rakentamisen kanssa. Tämä oli varmasti myös kaupunkilaisten kannalta paras ratkaisu, vaikka pitkäaikaiset katutyöt ovat monien arkea kuormittaneet, Tampereen kaupungin palvelualueen johtaja Mikko Nurminen arvioi.

Hämeenkadun katurakennustöitä ovat nopeuttaneet muun muassa onnistumiset työn suunnittelussa sekä hankinnoissa ja resurssoinneissa. Hämeenkadulla uusitaan vielä syksyn aikana ylityspaikkoja osoittavia kiveyksiä.

Hämeenkadun itäpää kesällä 2019
Hämeekadun itäpää kesällä 2021

Moderni raitiovaunuvarikko ja maailman pohjoisimpia nurmiratoja

Osana Tampereen raitiotien ensimmäistä vaihetta on toteutettu myös raitiovaunuvarikko Hervantaan. Varikolle rakennettiin kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Näiden lisäksi tontilla on yksi yhdestätoista sähkönsyöttöasemasta. Varikon alueelle on rakennettu lisäksi noin neljä kilometriä sähköistettyä varikkoraidetta. Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys- ja kunnossapitopaikka sekä kymmenien henkilöiden kuten raitiovaunukuljettajien ja liikenteenohjaajien työpaikka. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Tampereen raitiovaunuvarikko

Tampereen raitiotien erikoisuuksia on yksi maailman pohjoisimpia nurmiratoja. Osana 15,7 kilometrin mittaista kaksoisraidetta on rakennettu 2,2 kilometriä nurmirataa viidellä eri kadulla: Kalevassa Sammonkadulla, Teiskontiellä ja Tekunkadulla sekä Hervannassa Hermiankadulla ja Makkarajärvenkadulla. Tampereen kaupunki halusi raitiotiehankkeen yhteydessä parantaa katuviherympäristöä lisäämällä viheralueita nurmiradan muodossa ja sen myötä kehittää kaupunkikuvaa sekä asuinympäristöjen viihtyisyyttä.

Ratikka nurmiradalla

Raitiotien ohella uusittu katurakenteita ja kunnallistekniikkaa

Raitiotien rakentamisen tavoitekustannus osalle 1 oli alun perin 219 miljoonaa euroa. Raitiotien osalle on hankkeen aikana tullut sisällön muutoksia kuten Hatanpään valtatien raitiotiehaaran rakentaminen. Lisäksi Tampereen kaupunki on tilannut Raitiotieallianssilta merkittävästi erilaisia töitä eli ns. rinnakkaishankkeita tehtäväksi raitiotien rakentamisen yhteydessä: vesihuoltotöitä, kaapeliputkituksia, katurakenteiden uusimista sekä uusien pyöräväylien rakentamista.

Raitiotien yhteydessä tehtävien töiden kustannukset sekä hankkeen sisällönmuutokset, kuten Hämeenkadun kokonaisuuden rakentaminen ja Hatanpään valtatien raitiotie, on lisätty Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen. Lisäysten jälkeen tavoitekustannus on noin 300 miljoonaa, mutta kustannukset ovat toteutuneet niin, että kokonaisuudessaan tavoitekustannus alitetaan noin 34 miljoonalla eurolla.

– Tämä on merkittävä alitus, joka koituu kaikkien allianssiosapuolten hyödyksi. Kaupunki hyötyy sekä taloudellisesti että kokonaisuutena, koska katutyöt ja vesihuoltotyöt, jotka olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä, on voitu toteuttaa samassa yhteydessä. Tässä allianssimalli on näyttänyt vahvuutensa, ja voimme todeta, että raitiotien toteuttaminen tällä tavalla on ollut oikea päätös, Mikko Nurminen toteaa.

Sujuvaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa

Kaupungin tilaamien lisätöiden ohella Raitiotieallianssi on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden hankkeiden ja sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi kiinteistöt ovat voineet teettää omia kunnallistekniikkaan liittyviä remonttejaan katurakennustöiden yhteydessä.

– Varsinkin Hämeenkadulla tätä yhteistyötä tehtiin paljon, ja se sujui eri sidosryhmien kanssa kokonaisuudessaan erinomaisesti. Olemme erittäin kiitollisia yrittäjille, kiinteistöjen omistajille sekä kaupunkilaisille siitä kärsivällisyydestä ja yhteistyökyvystä, mitä eri tahot rakentamisen aikana ovat osoittaneet, Sari Valjus kiittää.

Raitiotien osan 1 rakentamisen aikana Raitiotieallianssi on tiedottanut runsaasti eri kanavissaan ja käynyt aktiivista vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa. Yrittäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön kaupunki nimesi myös jo hankkeen alussa oman yhteyshenkilön, jonka kautta yrittäjien näkemykset ja toiveet on hankkeen aikana huomioitu.

– Olemme saaneet sidosryhmiltä jonkin verran palautetta, josta suurin osa on ollut neutraalia. Hienoa on, että myös positiivista palautetta on tullut paljon. Haastaviin tilanteisiin ja palautteisiin on matkan varrella reagoitu ja asioita on pyritty ratkaisemaan niin, että haittaisimme ihmisten arkea mahdollisimman vähän, Valjus toteaa.

Ratainfra testattu koeajoilla

Raitiovaunu liikkui Tampereella ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2020, jolloin Hervannassa aloitettiin koeajot Saksasta tuodulla testiraitiovaunulla. Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapui kaupunkiin 23. toukokuuta ja sen koeajoja seurattiin ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2020.

– Koeajoissa Raitiotieallianssi on testannut kattavasti koko radan ja sen teknisten järjestelmien toimivuuden, Sari Valjus kertoo

Raitiotieallianssi varmisti koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta. Testien aikana on tarkistettu myös liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi on säädetty liikennevaloja ja testattu liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta sekä vaihteenohjausta.

– Koeajot ovat sujuneet alusta asti suunnitelmien mukaan. Olemme tehneet paljon töitä mahdollisimman turvallisen raitiotiejärjestelmän sekä sen eteen, että kaupunkilaisille on tarjolla tarpeeksi tietoa Ratikkakaupungin liikennesäännöistä. Tamperelaiset ovat ottaneet hienosti uuden kulkuvälineen huomioon liikenteessä ja yhteispeli on jo sujuvaa, Pekka Sirviö kiittelee.

Hatanpään valtatiellä tehtiin osan 1 viimeiset koeajot heinäkuussa 2021

Ratikkaa juhlitaan sunnuntaina 8.8.

Ennen raitioliikenteen käynnistymistä juhlitaan Tampereen Ratikkaa sunnuntaina 8. elokuuta järjestettävässä Ratikka-juhlassa. Koronatilanteen vuoksi tapahtuma järjestetään suorana verkkolähetyksenä klo 12-13.30 osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi. Juhlan ohjelmassa on runsaasti eri esiintyjiä ja tapahtumassa muistellaan raitiotien rakentamisen ja Ratikan tarinan huippuhetkiä. Juhlan järjestävät yhdessä Tampereen kaupunki, Tampere Tunnetuksi ry sekä Tampereen Raitiotie Oy. Lisätietoa tapahtumasta löytyy mm. Tampereen Ratikan sivuilta. 

Liikenteen aloituksesta ja joukkoliikenteen uudistuksesta lisätietoa löytyy Tampereen seudun joukkoliikenteen Nyssen sivuilta. 

Tampereen raitiotie ja Ratikka luovat raideliikenteen tulevaisuutta Suomessa

Tampereen raitiotiehanke on Suomessa historiallinen ja yli vuosisataan ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella toteutettava raitiotiehanke. Ensimmäinen aloite Tampereen raitiotiestä tehtiin jo vuonna 1907, mutta maailmansota keskeytti silloiset raitiotiesuunnitelmat ja tamperelaisten joukkoliikennevälineeksi valikoitui 1920-luvulla bussi. Myös johdinautoliikenteellä joukkoliikennettä hoidettiin 1940-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin saakka. Bussiliikenteen kehittämisen ohella raideliikenne on ollut mukana keskusteluissa vuosikymmeniä. 2000-luvun alussa kehitystyö eteni useiden suunnitelmien ja selvitysten muodossa, ja vuonna 2010 käynnistettiin Tampereen modernin katuraitiotien alustavan yleissuunnitelman teko. Raitiotien toteuttamiseen tähtäävästä jatkosuunnittelusta tehtiin päätös alkuvuodesta 2012. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen raitiotien yleissuunnitelman 16.6.2014 ja päätti ryhtyä toteuttamaan raitiotiehanketta ja käynnistää allianssihankkeen kehitysvaiheen. Allianssihankinnan tarjousvaihe käynnistettiin välittömästi ja Raitiotieallianssin kehitysvaihe alkoi kesällä 2015. Rakentamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa 7.11.2016, ja Tampereen raitiotien rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2017.

Ympäristöystävällisen raitiotien arvioidaan lisäävän joukkoliikenteen käyttöä Tampereella. Ratikka voi kuljettaa tehokkaasti ja nopeasti ison määrän asiakkaita, sillä vaunuun mahtuu noin kolmen linja-autollisen verran matkustajia. Raitiotie on rakennettu ruuhkaisille reiteille, ja kaupunkirakentamista on tarkoitus keskittää yhä enemmän raitiotiereitin varrelle. Raitiotien rakentamistyöt osalla 2 (Pyynikintori–Santalahti–Lentävänniemi) ovat käynnissä, ja kaupunki on laatinut myös seudullisen raitiotien yleissuunnitelman yhteistyössä ympäristökuntien kanssa.

Tampereen raitiotien rakentamisen vaiheet

 

Raitiotieallianssin toteuttamat raitiotie- ja katutyöt vuosina 2017 – 2021 osalla 1 (keskusta, Hatanpään valtatie, Kaleva, Hervannan valtaväylä ja Hervanta):

Raitiotietyöt:

– 15,7 kilometriä kaksoisraidetta (josta 2,2 kilometriä nurmirataa) ja 4 kilometriä varikkoraidetta
– varikko Hervantaan
– siltatyöt: kymmenen uutta siltaa, seitsemää vanhaa siltaa muokattu
– 20 tukimuuria
– raitiopysäkit ja kaiteet
– ajojohdinten asennukset
– 11 sähkönsyöttöasemaa
– raitiotien vaihteenohjaus- ja liikennevalojärjestelmät

Katurakentamistyöt:

– Pitkittäissuuntaisten johtojen ja putkien siirto pois raitiotien alta
– kadun alla kulkevien poikittaisten putkilinjojen asentaminen suojaputkiin
– katujen rakennekerrosten uusiminen ja massanvaihto
– uudet vesi-, viemäri- ja hulevesiputket
– uusia hulevesijärjestelmiä, jotka yhdistetty kiinteistöjen rännireitteihin
– uudet kaapelireitit raitiotien pysäkeille sekä puhelin-ja nettioperaattoreille
– uudet valaisin-ja sähköratapylväät sekä niiden perustukset maan alle
– uudet katupuut uudentyyppiselle kantavalle kasvualustalle
– uudet asfalttipinnat ja kiveykset kaduille, ajoradalle ja jalkakäytäville/pyöräilyväylille
– vanhojen kaapelikaivojen sovittaminen uuteen kiveykseen
– kaapelikaivojen uusiminen
– yhteistyössä kiinteistöjen kanssa talojen korjaustöitä, vesieristyksiä, kiinteistöjen kynnyskorkeuden sovituksia uuteen kiveykseen, taloyhtiöiden vesi- ja viemäriputkien sekä kaapelien liittämisiä kadun rakenteisiin
– uusia pyöräilyväyliä noin 11 kilometriä

Tampereen Raitiotieallianssin osapuolet: Tampereen kaupunki, Tampereen Raitiotie Oy, AFRY Finland Oy, Sweco Finland Oy, NRC Group Finland Oy ja YIT Suomi Oy