Turvallisuus on mitattua tunnetta
Vanhan insinööritotuuden mukaan mitä ei mitata ei voida myöskään johtaa. Turvallisuusinsinöörien päätä rapsututtaa kuitenkin se, miten ihmeessä mitata jotain niin abstraktia asiaa kuin turvallisuus? Kuinka voidaan ylipäänsä mitata asiaa, jonka jokainen kokee eri tavalla? Ennen kaikkea turvallisuus on tunne – tunne että mahdollisiin vaaroihin on ja riskeihin on varauduttu riittävän hyvin. Tunteen mittaaminen on rakennustyömaan olosuhteissa vaikeahkoa (nk. tosimiäs kun ei halua näyttää tunteitaan), joten insinöörikunnan on keskityttävä asioihin, joita osaamme mitata.
Turvallisuuden mittaukset voi jakaa kahteen osaan. On välillisesti vaikuttavia mittareita, jotka kertovat turvallisuuteen liittyvistä taustatekijöistä, sekä tulosta mittaavia eli jo tapahtuneista asioista kertovia nykytilan mittareita. Raitiotieallianssilla mittareista tärkeimpiä ovat tapaturmataajuus sekä MVR/TR-mittarit, jotka ovat projektin avaintulosaluemittareita eli niiden mittaamien ilmiöiden on katsottu vaikuttavan vahvasti koko projektin onnistumiseen. Taustalla on tietysti huoli kaupunkilaisten turvallisuudesta rakennustyömaan pihdeissä sekä usko siihen, että laadukkaasti johdettu turvallisuus heijastuu myös muuten hyvin johdettuun projektiin. Mittareista tapaturmataajuus kertoo hankkeella tapahtuneiden, poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän suhteutettuna miljoonaan työtuntiin. MVR- ja TR-mittarit ovat ennakoivia eli niiden avulla pyritään vaikuttamaan tekijöihin ennen kuin tapaturmia tai vaaratilanteita ylipäänsä pääsee tapahtumaan.
MVR- ja TR-mittarit perustuvat työmaan sen hetkisen tilan havainnointiin ja kehitettävien asioiden järjestelmälliseen tunnistamiseen. Ihmisten kielellä tämä tarkoittaa, että muutaman henkilön ryhmä kiertää työmaata ja päivittelee sen verran kovaan ääneen turvallisuuspuutteita, että ne saadaan korjatuksi. TR-mittari on tarkoitettu talonrakennus- ja MVR-mittari maa- ja vesirakennustyömaille. Mittarin tarkoituksena on tunnistaa työmaan vaaranpaikkoja esimerkiksi arvioimalla työkohteen siisteyttä, työn turvallista toteutusta sekä liikennejärjestelyjä jokaisessa kohteessa erikseen. Tuloksena saadaan prosenttiluku, joka kertoo, kuinka suuri osa asioista on hoidettu kuten kuuluu. Mittari perustuu havainnointiin, joten samassa kohteessa eri havainnoitsijat voivat saada varsin erilaisia tuloksia, riippuen vaikkapa henkilön osaamisesta, ulkopuolisista häiriötekijöistä, eilisen futismatsin lopputuloksesta tai tähtien asennosta. Työmaan oma henkilöstö tekee mittauksen viikoittain, minkä lisäksi ulkopuolinen henkilö tekee kuukausittain kalibrointimittauksen, jonka avulla vaatimustaso pyritään pitämään samana koko hankkeen ajan. Muuten henkilöstö sokeutuu omalle työmaalleen ja sen puutteille ajan myötä.
Raitiotieallianssin MVR/TR-kalibrointimittausten keskiarvo on 95,3 %, mikä on varsin hyvää tasoa. Esimerkiksi Infra ry:n Turvallinen infratyömaa 2017 -kilpailun mittausten keskiarvo oli 92,6 % ja Raitiotieallianssin lohko 2 sijoittui kilpailun toiseksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Tuloksissa on tultu eteenpäin hurjasti edellisten vuosikymmenien aikana, jolloin mittarit ovat olleet käytössä. Parantamisesta saadaan suurelta osin kiittää yritysten entistä kunnianhimoisempia turvallisuustavoitteita ja panostuksia niiden saavuttamiseen. Tätä taustaa vasten voidaan todellakin sanoa, että rakennusalalla turvallisuuden mittareiden määrittelyssä on onnistuttu mainiosti.
Teksti: Kalle Koivuniemi
Kuvat: Wille Nyyssönen