Hämeenkatu on tamperelaisten sydämenasia
Hämeenkadun rakentaminen herättää Tampereella aina suurta huomiota. Se ei ole ihme, koska Hämeenkatu on liikkumisen ja monenlaisen elämän valtasuoni, voisipa sitä kutsua jopa Tampereen aortaksi. Jos sen tukkii, moni asia kärsii pahasti. Rakentamisaikana tilanne on kriittinen, mutta töiden valmistumisen jälkeen palautuu jälleen rauha ja normaali tilanne.
Ydinkeskustassa katujen rakentaminen on aiheuttanut aina paljon murhetta riippumatta siitä, onko rakennuttaja tai rakentaja kaupunki, asuntoyhtiö, tavaratalo tai kaiken kokenut rakennusliike. Vaikeimmat hetket osuvat yleensä siihen, kun Hämeenkadulla tai välittömästi sen lähellä rakennetaan jotakin.
Itse olen miettinyt perimmäisiä syitä sille, miksi kaupungin keskustan katujen rakentaminen on niin hankalaa ja mitä asian todelliseksi parantamiseksi voisi tehdä. Esimerkiksi aikanaan Rantaväylän tunnelin rakentamisesta monet olivat huolissaan ja kaikenlaista pelättiin. Lopulta tunneli saatiin liikenteen käyttöön jopa puoli vuotta suunniteltua aikaisemmin. Sen ansiosta uudet asukkaat pääsevät kohta asumaan Ranta-Tampellaan huikeisiin maisemiin. Päätelmäni on, että tunnelin rakentaminen oli teollista tuotantoa parhaimmillaan. Työt suunniteltiin huolellisesti etukäteen ja homma hoidettiin kellontarkasti maaliin. Tunnelin rakentamisessa oli muutama pysyvä reunaehto, joiden perusteella työt oli mahdollista toteuttaa.
Miksi sitten Hämeenkadun rakentaminen on niin hankalaa? Vastaus on, että Hämeenkadulla on lukemattomia reunaehtoja, jotka muuttuvat tai voivat muuttua jatkuvasti. Voisin liioitella, että Hämeenkadun rakentaminen on enemmän arkeologiaa ja konservointia kuin rakennusteollisuutta. Voisin myös väittää, että Hämeenkadun rakentaminen on luonteeltaan ”katukirurgiaa”. Vaikka en ole saanut lääketieteen koulutusta, uskallan arvella, että kirurgin päätavoite on pitää potilas hengissä riippumatta siitä miten vaikea leikkaus on tai kauanko se kestää. Hämeenkadun rakentamisessa keskeistä on, että kadun varren asukkaat, yritykset ja palveluiden käyttäjät voisivat elää lähes normaalia elämää vaikka ”päävaltimoa” operoidaankin monta vuotta.
Juuri tämä elämän säilyttäminen on se syy, miksi Hämeenkadun raitiotie ja katualue pitäisi monien mielestä rakentaa nopeammin valmiiksi. Mutta kuinka nopeasti se onnistuisi? Nyt maaliviiva raitiotien valmistumiselle on asetettu vuoteen 2021.
Arvaukseni on, että taitava rakentaja pystyy rakentamaan Hämeenkadun Hämeenpuistosta rautatieasemalle helposti kesän aikana, mutta silloin alue pitäisi evakuoida kaikesta muusta toiminnasta ja liikenteestä. Myös sähkön, lämmön, tietoliikenteen ja veden jakelu pitäisi keskeyttää, jotta järjestelmät voitaisiin sujuvasti purkaa uusien tieltä. Olisimmeko siihen valmiit, että sulkisimme koko kadun kaikelta muulta ja asukkaat joutuisivat asumaan kesänsä jossakin muualla, koska töitä paiskottaisiin kellon ympäri?
Vakavasti puhuen, keskustan kadun rakentaminen on erittäin hankalaa, koska katu on täynnä erilaisia teknisiä järjestelmiä, joilla on usein vielä eri omistajat. Kadun alta löytyy vesijohtoa, jätevesiviemäriä, kaukolämpöputkea, lukemattomia tietoliikennekaapeleita, sähköjohtoa, kiinteistön hiililuukkua ja niin edelleen. Rakentajille kaikkein isoin yllätys on se, että maan alta todella löytyvät juuri ne rakenteet ja laitteet mitä ennakkoon oli arveltu. Arkipäivää on yleensä se, että kuopasta löytyy yllättävä johto tai laite, josta pitää selvittää, kenelle se kuuluu ja onko se käytössä vai ei. Jos johtoa pitää siirtää, voi mennä useita päiviä tai pahimmillaan viikkoja, ennen kuin johto on siirretty tai sen omistaja on ilmoittanut, mitä sille voi tehdä. Tilannetta voisi kuvata 10 000 palan palapelin kokoamisella, jossa osa paloista tai koottavasta mallista muuttuu koko ajan.
Etenkin katujen rakentamista on olosuhteiden puolesta järkevintä tehdä kesällä. Talvella pakkanen, lumi, pimeys ja routa vaikeuttavat rakentamista erittäin paljon. Etenkin routaantunut maa on hankalaa, sillä kaivutyö hidastuu ratkaisevasti, kun pitää varoa lukemattomia johtoja. Myös monia johtosiirtoja on vaikea tehdä talvella. Talvityö on kuitenkin vaikeudestaan huolimatta tärkeää, koska sillä voidaan jatkaa rakentamisaikaa. Esimerkiksi suurien viemäriverkostojen rakentaminen onnistuu kohtuullisesti talvellakin, jolloin kesällä voidaan tehdä kadun pintatöitä. Näin on raitiotietäkin talven mittaan urakoitu, ja kesän myötä rakentamistahti kiihtyy. Kuluva vuosi tulee olemaan raitiotien rakentamisen vilkkain.
Hämeenkadun osalta ei ole ihan tarkkaa perimätietoa käytettävissä, mutta mielikuva on, että aina Hämeenkadun remontti on kestänyt vähintäänkin pitkään. Ennen vanhaan katua korjattiin pieni pala kerrallaan, jolloin koko kadun peruskorjauksessa saattoi mennä vuosikymmenkin. Muistelen myös, että joskus uutiskynnyskin on ylittynyt, kun Hämeenkadulla EI ole ollut katuremonttia.
Hämeenkadun elivoiman säilymiseksi ja raitiotien rakentamisen nopeuttamiseksi on tehty useita asioita, ja lisää keinoja mietitään radan rakentajien toimesta:
- jalkakäytävien rakentaminen on liitetty tiiviisti raitiotien rakentamiseen, jotta koko Hämeenkadun uusimista voidaan nopeuttaa
- kiinteistöjen ja yritysten kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä rakentamisesta ja haittojen minimoimiseksi
- radan rakentamisen nopeuttamiseksi bussit siirrettiin poikkeusreitille
- raitiotien rakentamistyöt on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta työ etenee juuri oikein kokonaisaikataulun mukaan. Toistaiseksi tuottavin työtapa on yksi pidennetty työvuoro eli työmailla tehdään pääsääntöisesti 10–tuntisia päiviä. Monessa vuorossa työskentely toisi nopeasti lisää kustannuksia suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Päivien pidentäminen vielä uusiin vuoroihin saattaa lisätä myös tapaturmariskiä. Myös osaavien rakentajien saaminen hankkeelle useampaan vuoroon on haasteellista.
- rakentamisen ennakkosuunnittelua tarkennetaan ja varaudutaan ongelmiin tai yllätyksiin entistä paremmin
- työmenetelmiä ja töiden tahdistamista parannetaan jatkuvasti
- allianssi toteutusmuotona on nyt Hämeenkadulla ideaalinen, koska siinä tilaajalla ja rakentajalla on samat tavoitteet ja sopimus on joustava. Työjärjestystä ja aikataulua voidaan siis yhdessä sopimalla muuttaa haittojen vähentämiseksi.
Kaikkien raitiotietä rakentavien yhteinen tavoite on, että työt etenevät mahdollisimman sujuvasti ja keskeytyksettä. Tampereen sydän sykkii kohta entistä ehompana.
Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
