Muinaisjäännösalue modernin raitiotien kyljessä
Pyynikin kirkkopuiston kiinteä muinaisjäännös sivuaa ratikkareittiä Pirkankadulla. Vuoden 1916 kartassa kuvattu ja alueella sijaitseva hautausmaa on säilynyt kokonaisuudessaan paitsi pohjoislaidassaan, jossa sitä on tuhoutunut noin 10 metriä leveä kaistale Pirkantien leventämisen myötä. Nyt raitiotien vuoksi kaivettava alue on pääosin tuhoutunut muinaisjäänteiden osalta jo aikaisemmissa kaivuissa, mutta mukana on pieniä kaistaleita aiemmin kaivamatonta maata. Ja aina voi löytyä aiemmissa kaivuissa siirtyneitä irtolöytöjä.
Kuuluisaksi tullut lompakko 1980-luvulta löytyi myös Pirkankadulta, mutta muinaisjäännösalueen ulkopuolelta, risteyksen toiselta puolen. Kuuma vihje lompakon löytymisestä saatiin kuitenkin muinaisjäännösaluetta kaivaneilta rakentajilta.
Käytöstä jäänyt historiallinen hautausmaa
Ensimmäiset hautaukset tehtiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1785 ja viimeiset 1880-luvun lopulla. Puisto on Tampereen kaupunkialueen vanhin hautausmaa ja kun se otettiin käyttöön, ei Tampereella ollut vielä kirkkoa. Vainajat siunattiin läpikäytäväksi kutsutussa hautausmaan porttirakennuksessa, Koulukadun ja Pirkankadun välisellä puistokäytävällä. Vanha kirkko valmistui Keskustorille vuonna 1824 ja Aleksanterin kirkko vuonna 1880 Pyynikin kirkkopuistoon.
Lailla suojattu
Muinaismuistolailla suojatulla alueella ei saa kaivaa, peittää tai siirtää maata luvatta. Muinaisjäännökseen kuuluu myös suoja-alue, joka tapauksesta riippuen on kahdesta metristä ylöspäin kohteen näkyvistä reunoista. Pyynikin kirkkopuiston muinaisjäännöksen kohdalla on katsottu, että lähempänä kuin kymmenen metriä muinaisjäännöksen rajoista tapahtuvaa kaivuutyötä tulee valvoa arkeologisesti. Pyynikin kirkkopuiston muinaisjäännösalueella tapahtuvaan kaivuuseen saatiin lupa, koska nyt kaivettavalla alueella on tehty johtosiirtotöitä jo aiemminkin ja maahan on näin ollen kajottu. Tutkimuslupa kaivuuseen haetaan Museovirastolta, mutta käytännössä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto määrittelee kohteessa tarvittavat tutkimukset. Raitiotieallianssin saamassa lausunnossa oli vaatimuksena arkeologin valvonta kaivuiden ajaksi.
Arkeologi määrää tahdin
Kun kaivuuta tehdään arkeologin valvonnassa, niin arkeologi tekee siitä suunnitelman ja määrää kaivuutahdin. Kirkkopuistossa vauhti ei ole ongelma, sillä kaivaminen on muutenkin hidasta ja tarkkaa hommaa maassa olevien lukuisten kaapeleiden takia, joita siellä on jo 60-luvulta lähtien. Arkeologi valvoo kaikkea kaivuuta, mutta kuopan täyttö voidaan tehdä ilman valvontaa, jos muinaisjäänteitä ei ole löytynyt.
Muinaisjäännösalueella kaivuuta valvova arkeologi joutuu kestämään paineita monesta suunnasta. Työ vaatii kanttia keskeyttää kaivaminen tarvittaessa ja työssä on oltava hereillä koko ajan, kertoo kirkkopuiston kaivuuta valvova arkeologi Kirsi Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä.
Jos alueelta löytyisi valvonnan aikana muinaisjäännöstä, oltaisi asiasta yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon. Museoviranomainen päättäisi sitten voidaanko löydetty jäännös tutkia valvonnan yhteydessä. Toistaiseksi Raitiotieallianssin kaivuualueelta on löydetty tiilen- ja astianpalasia sekä eläinten luita 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Teksti ja kuva: Eija Jokinen