Raitiotietä rakennettaessa tehdään samalla toimivampaa Tamperetta – jalankulun ja polkupyöräilyn väyliä parannettu lähes 20 kilometriä

Olennainen osa uutta kaupunkiympäristöä ovat laadukkaat ja selkeät jalankulku- ja pyöräväylät. Raitiotie muuttaa kadun poikkileikkausta merkittävästi, ja tällöin katutilaa on järjestettävä uudestaan. Tampereen Raitiotien suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena onkin ollut tehdä laadukkaat ja esteettömät kulkuyhteydet Ratikan matkustajien lisäksi myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Tampereen raitiotien osalla 1 jalankulku- ja polkupyöräväyliä uusittiin jopa noin 15 kilometriä. Esimerkiksi Hämeenkadulla raitiotien rakentamisen ohella uusittiin kaikki jalkakäytävät. Hämeenkadun uusimisen yhteydessä kadulle rakennettiin myös pyörätiet sekä kadun etelä- että pohjoisreunaan. Toinen huomattava parannus jalankulkuun ja pyöräilyyn tehtiin Hervantaan, jossa Hervannan valtaväylän varrelle, Korkinmäen ja Hervannan välille, rakennettiin jalankulun ja pyöräilyn laatuväylä Hervannan Baana. Raitiotien yhteydessä uusittu osuus Baanaa on pituudeltaan 1,5 kilometriä, ja sen rakentaminen paransi merkittävästi Hervannan ja Tampereen keskustan välisen pyöräily-yhteyden laatutasoa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Osalla 1 uusittiin myös mm. Sammonkadun eteläreunan jalankulku- ja pyöräosuudet ja esimerkiksi Pirkankadulla Mariankadun liittymässä parannettiin jalankulkijoiden turvallisuutta leventämällä jalankulkijoiden odotustilaa. Hatanpään valtatiellä jalankulkuyhteyksiä parannettiin muokkaamalla ja lisäämällä suojateitä sekä uusi ylityspaikka Otavalankadun kohdalle. Hämeenkadulta linja-autoasemalle rakennettiin kaksisuuntainen, kolme metriä leveä uusi pyörätie sekä jalankulkuväylä kadun länsireunaan. Hatanpään valtatien itäpuolen kävelyolosuhteita parannettiin leventämällä jalankulkuväylää, mikä mahdollisti myös terassialueiden laajentamisen. Sorin aukion kohdalle itäreunaan tehtiin myös uusi eroteltu, viisi metriä leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä.

Hämeenkadulla raitiotien rakentamisen ohella uusittiin kaikki jalkakäytävät ja rakennettiin myös pyörätiet sekä kadun etelä- että pohjoisreunaan. Kuva: Wille Nyyssönen
Korkinmäen ja Hervannan välille rakennettiin raitiotien osalla 1 jalankulun ja pyöräilyn laatuväylä Baana, jonka pituus on kokonaisuudessaan 1,5 kilometriä. Kuva: Wille Nyyssönen

Jalankulku- ja pyöräväyliä on uusittu runsaasti myös raitiotien osalla 2. Pyynikintori-Santalahti -osuudella on raitiotietä noin kaksi kilometriä ja uusittuja jalankulku- ja pyöräväyliä yhteensä jopa reilut 2,5 kilometriä. 

Pirkankadun ja Sepänkadun osuudella uusittua jalankulku- ja polkupyöräväylää on yhteensä noin 500 metriä, josta 200 metriä on Pirkankadun puolella ja 300 metriä Sepänkadulla. Pirkankadun kulkuväyliä parannettiin raitiotien rakentamisen yhteydessä siten, että kadun pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä ja eteläpuolella erotellut väylät. Sepänkadun länsireunalla kulki aikaisemmin vain jalankulkuväylä ja itäreunalla yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä. Nyt Sepänkadun itäreunalla jalankululle ja pyöräilylle on Satakunnankadun ja Paasikivenkadun välillä omat erotellut väylät.

Paasikivenkadun sekä etelä- että pohjoispuoli olivat aikaisemmin kapeaa, yhdistettyä jalankulku- ja polkupyöräväylää. Pohjoispuolelta myös puuttui osan matkaa jalankulku- ja polkupyöräväylä. Paasikivenkadulla väyliä on uusittu yhteensä noin 900 metriä. Kadun pohjoispuoli avattiin käyttöön syksyllä 2021 eroteltuna jalankulku- ja polkupyöräväylänä ja eteläpuoli avattiin käyttöön heinäkuussa 2023. Myös Paasikivenkadun eteläpuoli on suurimmaksi osaksi eroteltua väylää. Erotellut jalankulku- ja polkupyöräväylät ovatkin aikaisempaa yhdistettyä väylää leveämmät, turvallisemmat ja selkeämmät. Lisäksi mäkiä on pyritty loiventamaan aiemmasta.

Rantatien osuudella on raitiotien rakentamisen yhteydessä uusittu sekä jalankulkuväyliä että ajorataa. Rantatiellä pyöräily kulkee pääosin ajoradalla. Kadun molempiin päihin tulee liikenneympyrät, joiden yhteydessä pyöräily ohjataan erillisiltä väyliltä ajoradalle. Liikenneympyröiden itä- ja länsipuolilla pyöräliikenne ohjataan omille väylilleen. Myös Tiporaittia uudistettiin yli 100 metrin mittaiselta osuudelta leveäksi yhdistetyksi jalankulku- ja pyöräväyläksi. Kokonaisuudessaan Rantatiellä ja sen ympäristössä uusittiin yli kilometri jalankulku- ja polkupyöräväyliä, parantaen näin alueen selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. 

Raitiotien rinnalle rakennettiin Sepänkadulle erotellut jalankulku- ja polkupyöräväylät kadun itäreunalla. Kuva: Wille Nyyssönen
Paasikivenkadun etelä- ja pohjoispuoli uusittiin jalankulku- ja polkupyöräväylien osalta raitiotien rakentamisen yhteydessä. Kuva: Wille Nyyssönen

Myös Lentävänniemessä on parannettu jalankulku- ja polkupyöräväyliä kaikilla katuosuuksilla raitiotien rakentamisen aikana. Federleynkadulla ja Kehyskadulla on uusittu eroteltuja jalankulku- ja polkupyöräväyliä yhteensä jopa 1,5 kilometriä ja Kehyskadun ja Pyhällönpuiston välisellä osuudella väyliä on uusittu yhteensä yli kilometri. Santalahden ja Lentävänniemen välisen osuuden katurakennustyöt valmistuvat vuoden 2024 aikana.  

Raitiotien rakentamisen yhteydessä on siis päivitetty Tampereen kaupunkiympäristöä helppokäyttöisemmäksi ja selkeytetty jalankulun ja polkupyöräilyn verkostoa. Jalankulun ja pyöräilyn väyliä on uusittu samanaikaisesti raitiotien rakentamisen kanssa, jotta uudet väylät on saatu kaupunkilaisten käyttöön mahdollisimman nopeasti ja arjen sujumista on häiritty mahdollisimman vähän.