Raitiotien rakentaminen lähtee maan alta

Raitiotien alle jää monenlaisia rakenteita, jotka on otettava huomioon niin suunnittelu- kuin rakentamisvaiheessakin. Raitiotien suunnitteluvaiheeseen kuuluu laajasti erilaisia suunnittelulajeja, kuten maarakennus suunnittelu, johon kuuluu rakennekerroksien määrittäminen kadulle ja raitiotielle, sekä johtosiirtosuunnittelu, jossa suunnitellaan radan alle jäävien rakenteiden siirrot ja uusien rakenteiden sijoitukset. Muita suunnittelun tekniikkalajeja ovat mm. teknisten järjestelmien suunnittelu, liikennesuunnittelu sekä katusuunnittelu.

Raitiotien rakentamiseen liittyy muutakin kuin pelkän päällysrakenteen, eli raiteen ja raiteiden tukikerroksen, rakentaminen. Maan alla sijaitsee kaapeleita ja putkistoa, jotka on siirrettävä pois tulevan radan alta. Syvimmällä maan alla sijaitsee vesihuoltoputkistoa, kuten hule- ja jätevesiviemäreitä sekä vesijohtoja. Keskimäärin vesihuoltoputkistot sijaitsevat 2-5 metrin syvyydessä. Lähempänä pintaa sijaitsevat kaukolämpöputket ja kaapelit, kuten sähkö- ja tietoliikennekaapelit. Raitiotien rakentaminen aloitetaankin siirtämällä nämä tulevan radan alla pitkittäin kulkevat linjat pois: tätä kutsutaan johtosiirroiksi. Johtojen ja kaapeleiden linjat siirretään uusien katujen alle, ja radan alle jää vain paikoittain poikittaisia linjoja. Näin helpotetaan tulevia huoltoja ja varmistetaan ratikan kulkeminen myös huoltojen aikana.

Kuva: Wille Nyyssönen / Raitiotieallianssi

Johtosiirtojen jälkeen rakentamista jatketaan massanvaihdoilla, eli pehmeä maa-aines poistetaan ja tilalle laitetaan kantavaa maa-ainesta, kuten mursketta. Joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa, jos maaperä on hyvin pehmeää, voidaan maaperän kantavuutta parantaa esimerkiksi stabiloinneilla tai paalulaatoilla. Paalulaatta on rakennettu esimerkiksi Sammonaukion risteysalueelle, jossa maaperä oli pehmeää savea. Maaperässä oleva kallio voi olla myös liian korkealla suunniteltuihin rakenteisiin nähden, jolloin ylimääräinen kallio joudutaan louhimaan pois tulevan radan edestä.

Massanvaihtojen jälkeen aloitetaan päällysrakenteen rakentaminen. Kiintoraidetta rakentaessa alimmaisena päällysrakenteessa on noin 10 senttimetrin paksuinen routaeriste, joka toimii ääni- ja tärinäeristeenä sekä estää nimensä mukaisesti radan routimisen. Kiintoraidetta rakentaessa routaeristeen päälle rakennetaan noin puolen metrin paksuinen ratalaatta, johon kiskot valetaan. Sepeliradalla radan tukikerros on betonin sijaan sepeliä. Kiintoraideosuuksilla radan pinnoitteena voi olla joko nurmea, asfalttia tai kiveystä ja valmiista raitiotiestä puhutaan vasta silloin, kun myös kaikki tekniset järjestelmät on asennettu.

Kuvat: Wille Nyyssönen / Raitiotieallianssi