Tukimuurit tutuiksi muuri kerrallaan

Raitiotien rakentamiseen liittyy monenlaisia työvaiheita ja tekniikkalajeja aina katurakentamisesta erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Raitiotien lisäksi rakennetaan siis paljon muutakin, kuten tukimuureja. Osalle 2A eli Pyynikintorin ja Santalahden välille rakennetaan yhteensä seitsemän tukimuuria. Tutustutaan muureihin seuraavaksi vähän tarkemmin.

Tukimuurien avulla tasataan maanpinnan korkeuseroja esimerkiksi silloin, kun katutilan puutteen takia ei ole mahdollista käyttää tavanomaisia maan muokkauksella tehtäviä luiskia. Tukimuurit ovat teräsbetonirakenteita, eli betonin sisällä on terästä, joka auttaa kestämään betoniin kohdistuvat rasitukset. Betoni kestää yksistään hyvin puristusvoimia, mutta vetorasitusta vain kymmenesosan siitä. Tätä heikkoutta pystytään korjaamaan teräksen paremmilla jousto-ominaisuuksilla. Veto- ja puristusrasituksia aiheutuu tukimuuriin kohdistuvista sisäisistä ja ulkoisista rasituksista, kuten rakenteen lämpölaajenemisesta ja betonin kuivumisen yhteydessä kutistumisesta, sekä maanpaineesta ja liikennekuormasta.

Muureja rakentaessa pitää ottaa huomioon lämpölaajenemisen vaikutus. Koska betoni laajenee ja kutistuu lämmön vaikutuksesta, voi siihen tulla helposti halkeamia. Mitä pidempi muuri, sitä suurempaa on lämpölaajeneminen, jolloin myös halkeaminen on todennäköisempää. Tämän vuoksi muurit rakennetaan pienemmistä lohkoista.

Tukimuureja tehdään hieman eri vaiheissa, joten ne valmistuvat eri aikoihin. Pisimmälle edenneet tukimuurit ovat Haarlan mutkan tukimuuri, Santalahden tukimuurit, Rantatien tukimuuri, joka toimii samalla pysäkin katosperustuksena sekä Santalahden pysäkin tukimuuri. Sepänkadun tukimuurin, Paasikivenkadun tukimuurin ja Santalahden itäisimmän tukimuurin rakentaminen aloitetaan syksyllä. Kaikkiin muureihin tehdään vedeneriste, jotta vesi ei pääse vaurioittamaan betonirakennetta. Tukimuureihin lisätään myös graffitisuojaus suojaamaan muureja sotkemiselta. Lisäksi muurit umbrataan eli värjätään punaiseksi ja niihin asennetaan kaiteet.

T41 Sepänkadun tukimuuri ja T42 Paasikivenkadun tukimuuri

Kuva Sepänkadun sillasta.

Sepänkadun tukimuurin (T41) ja Paasikivenkadun tukimuurin (T42) rakentaminen aloitetaan syksyllä, ja ne tulevat osaksi Sepänkadun uutta siltaa. Sepänkadun tukimuurille tulee pituutta noin 35 metriä ja Paasikivenkadun tukimuurista tehdään noin satametrinen.

T47 Haarlan mutkan tukimuuri

Tukimuuri 47.Tukimuurin seinä, jossa kiinnikkeet kaiteelle.

Haarlan mutkan tukimuuri (T43) erottaa kevyen liikenteen väylän takana olevasta rakennuksesta. Muurin antura on leveä, jotta seinä pysyy pystyssä, kun maa täytetään kevyen liikenteen väylää varten. Muurissa oleva musta peite on vedeneriste ja päällä oleviin kiinnikkeisiin asennetaan kaiteet. Muurissa on betonia 124 kuutiota ja sen pituus on 79 metriä. Rautaa siinä on huimat 13 569 kg eli jopa kahden savanninnorsun painon verran.

T43 Santalahden itäisin tukimuuri

Rantatien risteyssilta, jonka yhteyteen rakennetaan tukimuuri 43.

Santalahden itäisimmän tukimuurin (T43) rakentaminen aloitetaan syksyllä. Muurista tulee noin 182 metriä pitkä, eli tukimuureista pisin. Se rakennetaan Rantatien risteyssillan yhteyteen, jonka toisella puolella on Santalahden tukimuuri (T44).

T44 Santalahden tukimuuri

Tukimuuri 44.

Tukimuurin taidepinta.

Santalahden tukimuuri (T44) koostuu kahdesta eri tukimuurista, joista ensimmäinen on Rantatien risteyssillan yhteydessä. Muuri erottaa Rantatien tulevasta raitiotiestä ja siihen on tehty taidepinta. Tukimuurilla on pituutta 19,2 metriä, siinä on betonia 52, 5 kuutiota ja rautaa 4577 kg. Vaikka muuri on selvästi tukimuureista lyhin, on siinä betonia lähes saman verran kuin yli kaksi kertaa pidemmässä sisaruksessaan eli Santalahden tukimuurin toisessa osassa.

T44 Santalahden tukimuurin toinen osa

Tukimuuri 44.

Santalahden tukimuurin toinen osa (T44) on Rantatien varressa. Muuri on 45 metriä pitkä, eli lähes yhtä pitkä kuin Hervannan vesitorni on korkea. Tukimuurissa on rautaa 6264 kg ja betonia 59 kuutiota.

T45 Rantatien pysäkkikatosperustus

Tukimuuri 45Tukimuuri 45.

Rantatien pysäkkikatosperustus -tukimuuri (T45) toimii nimensä mukaisesti tulevan ratikkapysäkin perustuksena. Tukimuuriin asennetaan taidepysäkkikatos, ja se kytkeytyy myös muihin rakenteisiin, kuten sähkörataperustukseen. Tukimuuri on 93 metriä pitkä, eli saman pituinen kuin Tammerkosken ylittävä Palatsinraitin silta. Muurissa on 11 748 kg rautaa ja 86 kuutiota betonia.

T45 Santalahden pysäkin tukimuuri

Rantatien ratikkapysäkkien tukimuurit. Tukimuuri 45.

Santalahden pysäkin tukimuuri (T45) tulee ratikkapysäkin yhteyteen, vastapäätä Rantatien pysäkkikatosta. Muuri on 86-metrinen, eli sillä on pituutta saman verran kuin Turun tuomiokirkolla korkeutta. Betonia muurissa on 152 kuutiota ja rautaa 10 864 kg. Tukimuurissa on selvästi eniten betonia, vaikka rautaa ja pituutta on vähemmän kuin tien toisella puolella olevassa Rantatien pysäkkikatosperustuksessa.

Kartta tukimuureista.
Tukimuurien sijainnit kartalla.